Mikä avain? Mihin avaimenreikään? Mikä ovi sillä aukeaa?
Ota kiinni Chironin mollukasta ja kokeile.
Löydät sillä Uranuksen puhdistavia uudistavia "taivaskanavia",
kun Saturnus-aika on. Aika selvää, eikö?
Kasvusykli jatkuu kunnes viiskymppisenä tiedät avanneesi tarpeeksi monta ovea,
olet käsitellyt sisällön ja saat palkkasi tai "velat" anteeksi..
Jos jätit jonkun oven avaamatta
sinulle annetaan siihen (uusinta)mahdollisuus Chironin paluulla.
Mut eihän se oikeesti noin simppeliä ole, ehei.
Ota hänestä sitten selvä..
Hevosen herkillä pitää käydä, että viestinsä ymmärtää :)
Chiron 0 Kalat
noita taivaskanavia lähinnä se on ollut semisekstiilillä Vesimiehestä Uranukseen.
Ilimoja pielly..
Millon lie tuo ratojen risteysajankohta näillä kahella?
Olennaista Chironissa on nimenoman tuo suhde näihin kahteen,
Uranukseen ja Saturnukseen.
Minusta.
Herkillä hevosen korvilla.
Ajoitus ja "taivaan merkit".
Millon on olennaista pitää Saturnuksen henkisistä opetuksista kiinni,
milloin taas on tuuletettava tilaa uudelle.
Milloin uudistukset eivät olekaan hyvästä,
vaan Saturnus-vanhassa vara parempi.
Chiron antaa merkit.
Venäjä aloitti Chiron Kalat ajan.
Kuu 23 Oinas
Mä sain ainakin puolen yön jälkeen mahtavia ideoita, joita nyt pistän paperille. Vaikkeivat ne ideat olisikaan loppupeleissä niin ihmeellisiä, niin se on hienoa, että on taas luova ja innostunut olo. Onkohan tällainen ollut joskus 2010 kesällä, kun tein ohjausta?
VastaaPoistaInnostuminen on niin ihanasti poltteleva voima. Jokin taika siinä on. Se on ihmeellistä, että kuinka paljon silloin jaksaa, kun tekee itselleen tärkeää ja innostavaa juttua.
Olen ehkä vähän outo tai varomaton, mutta olen nyt kieltäytymässä kahdesta työstä, josta on sovittu. Toisen aloitusta siirsi kipsi ja toista nimenomaan tämä työnantajapuolen sopimuksen epämääräisyys. Ei ne kyllä innosta - hyvä johtajuus on tärkeää. Osaisipa sen itse.
Ehkä tämä kipsi on nyt opettanut sen, ettei saa ahnehtia, vaan pitää osata nauttia.
indiima
Ihana symboli tuo 'avain' Chironille!!!
VastaaPoistaMinä näin muutama päivä sitten tuon Saturnuksen, en nyt ihan sähkötuolina, mutta sellaisena pakko-lepotuolina, johon on syytä istahtaa.
Chironi on työstänyt minun stelliumiani muutama vuosi sitten olemalla oppositiossa. Ja jouduin todella miettimään miten voimavarani, tietoni ja rakkauteni riittää kun kumppani vanhenee ja minä haluan olla vielä 'nuori'.
Nyt on Chiron tulossa yhtymään pian Kuu 2 Kalaani. Haasteita kotiolosuhteisiin taas!
Saturnus toisaalta kohtaa pian synt. karttani Chironin ehkä samanaikaisesti. Huokaan...En tohdi päätellä siitä mitään!
Nyt chiron kiittää jonkinlaisella kohtuudella stelliumia kolmoillaan. Pärjätään, kun tein erinäisiä päätöksiä ja suunnitelmia.
Kuu-härkä teki isot määrät parsakaali-kikhernepastaa, riistarisottoa ja halloumijuustoa puolukalla jälkkäriksi kahvin kanssa.
VastaaPoistaMeni puoli tuntia, yskäisi ja oksensi kaiken. Ceres edelleen? Rupeaa vähän nyppimään nämä meiningit, kroppa ei tuppaa pysyä koossa.
indiima - yökkäillen
indiima
VastaaPoistaTuo innostus, luomisvoima, on varmaan tuota Mars-Aurinko energiaa Vesimiehessä.
Minä nautin "viimasta" poskilla tuon myöstä, tykkään myräköistä,
ja sain kyllä taas kuuden tunnin aikana hirveesti tehtyä fyysistä työtä isän tykönä.
Ceres se kait yökkyyttää.
Jupiter Oinas tekee semisekstiiliä Härkä-Kuulle, että voihan siinä olla vähän "määsäilyäkin",
liika on aina liikaa?
Kuu on nyt 2 Härkää, kohta 3 astetta ja tuon Chironin syntyasteissa.
VastaaPoistaJotenkin kyllästyttää sen tulkinta haavoittuneena parantajana; eiks me parempaa keksitä?
Entäs jos sitä tulkitsisi sen kuolevaisuuden ja kuolemattomuuden kautta?
Että se kuolevainen puoli meissä joutuu Saturnus-kärsimään tai pelkää kuolemaa,
johtuen meidän haluista ja vieteistä,
jostakin uskon puutteesta.
Uranus-yhteys kuvaisi sitä kuolemattomuutta, ikuista sielua.
" Chiron kuvastaa ENERGIOITA, ei asioita tai tapahtumia.
Chironin viestin mukaisesti me voimme luonnon valtakunnan kautta ( Saturnusmainen?)löytää avaimen, joka antaa meille mahdollisuuden saada yhteys kolmiulotteisuuden ulkopuolelle.
Chiron on portti kaikkein vähiten ratkaistuihin ja syvimmällä piileviin pelkoihin, jotka väijyvät sisimmässämme. Se on avain kuoleman kohtaamiseen tietoisesti."
ASTRO LOGOS juhlanum. 2001
Jos ja kun Chiron yhdistyy käsiin ja kirurgiaan, niin onhan siinä, joka leikkauksessakin aina pieni kuolemanpelko.
Siis kenellä on, iteltäni kun en tuota tunnista ollenkaan.
Tai jos Chiron on Ascendentilla, syntymähetkessä onkin häikkää, ja kuolemanpelko,
äidille tai lapselle. Jättääköhän tämmönen jälkensä sinne sisimpään, että se kuolemanpelko onkin vahvempi läpi elämän.
Mulla se Chiron yhtyy Jupiteriin Kaloissa ja Kalojen Jupiter on mulle matkaa tuonpuoleiseen.
No worry be happy.
Oppositio Ceres-Uranukselle. Miten Cereksen luopumisien ja elämänkietokulun ymmärtämällä vois ees pelätä kuolemaa?
Uranus.
Tässä vois olla niitä ennustuslahjoja.
Chiron, astrologian opettaja.
Saturnus-ajankohdat taivaan Uranus-tulille / valoille?
On sillä semisekstiili mun Saturnus-Alasolmulle Vesimiehessä.
Tuo Chironhan tekee ihan kuin symbolissaankin,
ikäänkuin noitten risteyskohtien Saturnuksen ja Uranuksen ratojen kanssa,
semisekstiilin ja kvinkunssin?
Eiks ooo aika lähellä jos janan piirtäs?
Kairos.Chironin kierto kartalla.
Sopiva tilaisuus, oikea hetki, ahaa! ja ajaton aika (abojen dream-time).
Että ei enää horos-kooppeja,
"tunnin tarkkailua",
vaan ajtonta aikaa :)
Unihiekkaa Kuun pinnalta tiimalasiin.
Jos se juoksis "oikeessa ajassa"??
Mulle aukeaa ajatukset aina paremmin kuvina, joten googlettelin chironia taas vaihteeksi. Useassa chiron kuvataan kentaurina, jonka vierellä seisoo nuorempi henkilö, joka opettelee ampumaan jousella. Ehkä tämäkin on jo omaa tulkintaani. Chiron määrätietoisena, mutta tiukkana opettajana, viedä ajatus ja osua maaliin. Kun kaloissa, ettei uitaisikaan myötävirtaan. Mahtava lainaus metsälehdessä Aarre: Kuolleet kalat ne on, jotka menevät myötävirtaan. Elävillä on punaiset evät ja nokat ja ne uivat vastavirtaan. /// se oli kyllä hienommin muotoiltu, mutta jäi mieleen.
VastaaPoistaSiinä lehdessä oli hieno artikkeli hevosten kanssa töitä tekevästä metsurista.
Chironissa on mun mielestä läsnä jotenkin valppaus. Vaikka rata onkin laaja, on se jotenkin läsnä, suuntautunut. Katse hakee kohdetta.
Tämmöinenkin löytyi:
http://www.nagtrader.co.uk/NAGtrader-horse-pony-articles/natural-horse-pony-western-riding/chiron-horse-jumping-riding.asp
Varsinkin tuo esteen ylitys ilman suitsia. Se vaatii hevoselta ja ratsastajalta hyvää luottamusta toisiinsa JA itseensä!
indiima
Ehkä tuossa olisi symbolisesti se päämääräkuva, jota jokainen toivoo:
VastaaPoistahttp://www.nagtrader.co.uk/gallery/2/slide31-1.jpg
Osata tasapainoilla voiman kanssa niin, että yhdistelmä on harmoninen, pakottamaton ja luonnollinen - esteiden ylimeno on osa elämää.
indiima
Kiitos linkeistä.
VastaaPoistaVaikka meillä oli aina hevosia, pari, usein emä ja varsa, niin en koskaan innostunut ratsastamisesta. Harjotuskärreillä ajelin joskus, kun isällä oli ravihevosen tekele tallissa.
Mut ei sitten suuremmin kuitenkaan valmennettu. Ajan se kävi radalla juoksemassa.
Suomenhevosilla isä teki mettähommia.
Kesällä ei reen jälkiä löytänyt metästä, toisin kuin nykysin mettäkoneen raiskauksen jäliltä.
Hevoset ulkoili talvella irrallaan meijän pihalla, pysyivät siinä.
Ystäväni pelkäsi niitä ja kierteli peltoja pitkin kylään.
Hevosen kanssa pitää jotenkin virittäytyä sille samalle herkälle aaltopituudelle.
Yhteistyölle.
Niinpä - se virittäytyminen on just AVAINsana.
VastaaPoistaA -hevosen kanssa voi jo kolmen viikon päästä olla hyvä meininki, kun ihminen ja hevonen vaan naksahtavat yhteen. B:tä pitääkin sitten opetella monta vuotta, eikä siitä tule koskaan sellaista kuin A:n kanssa. Hevonen on persoona myös, kaikki eivät sovi toistensa kanssa.
Nyt olen ollut saikulla, niin olen miettinyt, että Äh, mä niistä hevosista mitään. Ja kuitenkin heti kun näen nelijalkaisen liikkeessä, se lumoaa mut - se jalous, viattomuus, voima ja aistit.
Nykyään Suomesta katoaa luonnonmonimuotoisuutta - biotooppeja - koska laiduntavaa karjaa ei enää oikeastaan ole. Kedot ja niityt kasvavat umpeen jne.
Haaveilen siitä maatalosta, kivinavetasta, kakluuneista, hörisevistä hummista ja mussuttelevista kyytöistä. Se on rauhallinen ja vakaa haave =)
Huomio ratsastavien ystävieni kesken:
2 kalaa, 1 skorpioni, 1 rapu, 1 härkä, 1 neitsyt. Hevosia pitää 1 vesimies, muttei ratsasta. Btw: vesimiehellä epilepsia (uranus)
Katselin joskus pikkulikkana pellolla, kun veskari sai kohtauksen hevosen selässä valtatien varrella ja hevonen lampsotti kiltisti kotiin.
indiima
Kaunista nostalgiaa teillä!!! Yhdyn siihen, olen jopa joskus ratsastanut, vähäsen...ja tässä pihassa vieläkin talli ja siellä hevosen tuoksu.
VastaaPoistaVanhoja hevosen esineitä olen laittanut aitan ylisille muistoksi. Ennen hevonen oli tärkeä talon asukki. Miehelleni ainakin.