abracadabra
magical formula from Late Gk Abraxas gnostic word?
It was written out in the triangle shape and worn around the neck to ward sickness, etc.
Another word was ananizapta.
Mietin resonanssia, ominaisvärähtelytaajuutta, että jos itsellä on tietty käsitys ja uskomus joistakin asioista, niin alkaako se asia värähdellä tietyllä lailla itselle, sille tulee sellanen itselle toimiva värähtelytaajuus, ja sitten kun lukee toisen uskomuksista, jotka eivät vastaakaan omaan värähtelytaajuuteen samasta asiasta, niin tulee vähän sellainen sekava olo, eikä välttämättä halua edes lukea niistä, koska ne saavat oman systeemin sekaisin ja toisekseen niille ei löydy itsellä samaa taajuutta. Ja jotenkin tämmösille asioille on tullut herkemmäksi. En tiedä onko se sitten oikein vai väärin, ettei yritäkään löytää / ymmärtää toisen erilaista värähtelytaajuutta, vaan pitäytyy niissä omissa taajuuksissaan. Vähän siihen tyyliin, että joku sanoo Jupiterin hallitsevan sunnuntaita ja itselle se on aina ollut Auringon päivä. Samoja juttuja löytyy numerologiasta. Mutta mitkä uskomukset ovat sitten sellaisia, mistä pitäisi?? pitää kiinni ja mitä meidän kannattaisi pohtia kerran jos toisenkin? Niiden toimivuutta tai paikkansa pitävyyttä? Joidenkin ihmisten kirjoitustyylistä tulee myös sellanen "tää ei resonoi" eikä sielu ota vastaan vaikka asiasiältö olisikin mielenkiintoa herättävää. Olen varma ,että myös oma kirjoitustyylini kuuluu myös näihin tai blogini ylipäätään.
Mietin sitäkin, että kun edesmennyt Pekka Suominen (unientulkintaa esim.) jossain luennolla sanoi, että ihminen on paremminkin homo reliogos eikä homo sapiens, koska ihmisen elämä rakentuu uskomusten varaan, ja että jos ihmisen uskomus häviää niin motiivi katoaa ja ihminen voi joutua psykoosiin ja se tarkoittaa itsetuhoa, että jos itse luotan värähtelytaajuuden antamiin viesteihin, uskomus kohtaa uskomuksen tai sitten ei, niin eikö siihen ole oikeuskin luottaa?
Milloin se menee haitalliseksi, sama värähtelytaajuus? Mekaaninen resonanssi voi olla haitallista, esim. tuuli voi resonoida sillan murtumaan. Voiko ihmisen resonanssi saavuttaa murtumispisteen??
- Kuu 24 Oinas resonoi asteluvullaan Aurinkoni kanssa, vaikka joku uskoo kvinkunssin olevan todella vaikea ja kohtaamaton aspekti. Minulla kvinkunssi toimii, se nimenomaan värähtelee, siinä on jännite.
Siis olen varma, että on olemassa ihmisiä, jotka käyvät blogissani kerran kaksi, eikä se resonoi heille, eivät ymmärrä ajatuksenjuoksuani (mitä en yhtään ihmettele, kun en aina ymmärrä sitä itsekään), "menee yli hilseen" tms. ja he tietenkin, kuten kuka tahansa tekisi, etsivät resonanssia sitten jostain muualta. Ja tarjontaa onneksi riittää, astrologiankin saralla. Jokaiselle jotakin jossakin. Ihmisellä on ilmeisesti kuitenkin tarve löytää sitä resonanssia, ettei kokisi olevansa ihan yksin ja omillaan oman värähtelynsä kanssa. Siksi sitä kaipaisi just niitä kommenttejakin, että tulisi se kokemus, että se "aalto" sai vastaliikettä jossain jollakin. No joskus sekin, kuulemma, että menee yli hilseen, jää resonoimaan, ja ihminen lähtee pohtimaan, että mitähän se tuollakin taas tarkoitti. Harva kysyy..
Jotenkin sellanen "julistaminen" on lisääntynyt esim. astrofoorumilla, ja se julistamistapa valitettavasti peittoaa sen asiasisällön. Tulee sellanen ähky olo eikä se herätä halua keskustella, ilmaista omaa näkemystään, olla eri mieltä, pohtia ja synnyttää yhdessä uusia näkemyksiä. Keskustelu tyrehtyy, niistä tulee yhden ihmisen monologeja. Ja kuitenkin ehkä ne monet lukijat kaipaisivat juuri sitä keskustelua, toista näkökantaa, kolmatta ja montako vain ilmestyykään. Mut ehkä se on sitten vain oma mutu ja vajavaisuus ottaa vastaan, en tiedä. Mutku on herkkä tuntemuksilleen, niin ei niitäkään osaa sivuuttaa.
Jos jollakin resonois unitulkinta niin tänkjuu. Vuoden ensimmäisessä unessa kuulin kaksi koputusta oveen, heräsin molempiin ja ne olivatkin unta. Sitten tyttäreni sanoi vuoden tärkeimmäksi asiaksi etiikka, ettiisyys, ja varsinkin eläinten eettinen kohtelu. Kolmas asia liittyi jotenkin vastakohtiin, oppositioon. Ehkä se on jokin polariteetin tajuaminen, että yhdessä on kaksi ja kahdessa yksi.
Viime yönä olin jollain levähdysalueella, jossa oli korkealla laituri, ja todella kirkasta vettä. Joku semmonen lammen tapanen.Menin uimaan jonkun kanssa. Kun olisin mennyt toisenkin kerran niin vettä ei enää ollut pisaraakaan, vain laituri oli paikallaan.
Pitäisi päästää päiviltä joku lemmikki? Vai eikö pitäisi? Kuinka pitkään pitää antaa oman rakkauden takia kärsiä, pitää elossa itsen vuoksi?
- Inspiraation löytyminen jonkun kanssa, sen ihmisen/ väylän katoaminen. Havainto siitä, että johonkin paikkaan/tunteeseen pääseeKIN vain sen yhden resonanssin kautta. ? indiima
Yleensä sitä päiviltä päästämistä pitkittää turhaan, ihmisluonto on vissiin semmonen? Itsekäs? Vai syyllisyydentuntoako se? Sen päätöksen tekeminen on vaikeata, mutta sitten kun sen tehnyt, niin eteneminen on helpompaa, missä asiassa hyvänsä. Eläin kun ei kerro, että kuinka paljon se kärsii, se on ihmisen vastuulla tulkita ja todeta. Totuin lapsuudessa tuohon eläinten lopettamiseen, kun oli aika niin oli aika. Isä sanoi, ettei se mitään mukavaa ole mutta tehtävä mikä tehtävä. Lasten tunteita yritettiin? säästää ja lopettaa esim. kissa meijän uintireissun aikana, mut ei se ajoitus aina mennykkään niin, ja joo, ei niin kivoja muistoja. Muistan kun oma vanha kolli sairasti ja jallitin sen lopettamispäätöstä, vaikka se laihtui ja kuihtui, siltä meni välillä jo näkökin, ja sitten yks yö näin unta kuinka se auko suutaan ja näytti jotain pillereitä että lisää lisää ja kun se aamulla nakotti ihan samassa kohtaa kuin illalla, niin silloin päätin, että nyt loppu. Sillä oli laajalle levinnyt aivokasvain ja se olisi kohta tukehtunut. Mutkun olin pitänyt sitä taistelijana, ja sitähän se olikin.. kauheelta tuntu kun se vielä rauhottamispiikin jälkeen sitkeenä sissinä hyppäs pöydältä.. Maaseudulla uskotaan, että kun vanha koira tai kissa kummasti katoaa, niin se on lähtenytkin yksin kuolemaan, rauhaan, jonnekin. Isän vanha kuuro koira hävis silleen, ei löydetty lähimetsistäkään. Vähän niinkuin eläin luonnossa, erkanee laumasta ollessaan heikko ja lopussa. Tai niinku lehmä laitumella erkanee poikimaan erilleen, etteivät jälkeiset houkuttele saalistajia koko lauman kimppuun, tai just erilleen, ettei sitäkään helposti löydettäisi. Joskus sai tosissaan etsiä näitä piilossa olleita vasikoita ojanpenkoilta..
Mutta joo, voithan pyytää jotain "merkkiä" päätöksen tueksi? Atropos 21 Vesimies, elämänlanganleikkaaja, yhtymä Nessus, liikkuvat 6 huoneessasi. Auringon asteet 11 sopivat elämän loppumiseen, tai kohta Kuun yhtymä Jupiteriin. - Kuolema on jotenkin vieras meidän kulttuurissamme. Siinä on kuitenkin jotain hyvin pyhää. Kävin eilen katsomassa elokuvan Hiljaisuus. "Eino jäi viimeiseksi kalmistoriihelle, kun muuta pakenivat lähestyvää vihollisrintamaa. Einohan tuumas, ettei kavereita jätetä viholliselle ja lastas hevoskärryt ruumiita täyteen ja lähti ajamaan. Tiellä olikin ryhmä venäläisiä valmiina tulittamaan, mutta yksi heistä komensi tulen seis ja kaikki seisoivat rivissä tehden kunniaa ruumissaattueelle." Siinä kohtaa kyyneleet valuivat pitkin poskiani, siinä kohtaa oli jotakin olennaista ihmiselämästä, inhimillisyydestä, ihmisten kuolevaisuudesta rotuun jne katsomatta, Kunnioitus viimeiselle matkalle. Jotakin. Se kosketti.
Muistan kuulleeni myös tuon ruumissaaton kunnioitus -tarinan. Se on kaunis, herkkä, läpäisee jonkin kollektiivisen. Tänään katselin tv:sta kuinka muurahaiset rakentavat pesän, jonne kiikuttavat sienen kasvualustaksi ruohoa. Sieni tuottaa hiilidioksidia, joten pesässä täytyy olla hyvä tuuletus. Kuinka mielettömän (?) älykäs luonto onkaan? Muurahaiset rakentavat parempia asuimia kuin me, jotka tekevät homehtuvia umpioita.
Minun ei tarvitse tehdä (toivottavasti pitkään aikaan) päätöksiä elämän lopettamisen suhteen. Tulkitsin untasi, ja nuo kuolema-ajatukset tulevat ehkä siitä, että olen havahtunut huomaamaan, kuinka ohikiitävä aika on ja kuinka rappeutuvainen ja hauras oma keho on haavereiden ja ajan edessä. Jotenkin kuolema on läsnä eri tavalla kuin aiemmin, tunnen sen soluissani, huokaamassa ja samalla elämä tuntuu verevämmältä, värikkäämmältä ja enemmän. Elämä kuoleman läheisyydessä tuntuu vahvemmalta. Eihän tässä mitään järkeä ole.
Ihana päivä, tavallaan täydellinen. Aamu tuiskussa hevosien kanssa, ulkona lumessa, valossa, pyryssä, kylmäss, ja sen jälkeen sisällä teetä ystävän kanssa. Paljon kirjoittamista, lukemista ja ajattelemista. Täydellinen minulle. Ja mies teki taas ruoan, se on siinä hyvä.
Kunpa ihmiset osaisivat elää niin, että nauttisivat siitä. Lopettaisivat epävarmuuden ja katkeruuden ja valituksen ja tekisivät niitä asioita, joista tulisivat onnellisiksi. Maailma olisi eheämpi paikka olla. Olen varmaan jotenkin maksimaalisen etuoikeutettu ollessani näin onnellinen, ja toivon samaa onnea muille.
Jaa että sitä unta, että knock knock knocking on heavens door..:)
- Resonanssista, yhellä synastriakartalla on aika "kiva" resonanssi, telepatia ja langaton yhteys, vapauden julistus, Pallas-Uranus ja myös toistepäin Uranus-Pallas, ja se vielä toimiikin.
Resonanssia on kai tämäkin: tämä vuosi on 5 vuosi, minulla. Unessa löysin 5 pientä porsasta kylmästä ja kosteasta paikasta. Otin ne syliini ja ne olivat ihanan pehmeitä, puhtaita ja vaaleanpunaisia. Pelkäsin että pudotan ne kun kaikki olivat sylissäni ja siirsin ne puhtaaseen lämpimään oljista tehtyyn pesään. Siellä oli lattialla keko kuivaruokaa ja ihmettelin että mitä ne pitää sisällään, niin mies sanoi että ne on porsaille tarkoitettu, lisätään vettä. Laitoin heille annokset ja kun katsoin pyöreitä masuja pelkäsin että olin antanut liian paljon ruokaa. Tarkoittaa varmaan että kohtuudella ja yksinkertaisuudella hoidetaan äiti-maan olentoja joita me olemme itsekin. Täällä on maa vielä valkoisena ja ihan tulee kevät olo, sitä teillekin ja Metsätonttu ehkä on jo hyvä vähän hellittää touhuaminen, kroppa vaatii hellittelyä... Mateve
No kuule, sinulla on niin paljon sanottavaa, että enhän voi olla minäkään sanomatta.
Tein juuri historiikkiosiotani, joka on jäänyt ja jäänyt. Ehkä siinäkin juuri se värähtely, resonanssi, joka sammui oikeastaan mieheni sairauden ja kuoleman myötä. Historia on niin lähellä häntä. Nyt se alkaa valmistua...
Mutta voi kuinka herkästi usein tunnen nuo värähtelyt. Varsinkin kun toinen ei sano mitään. Värähtelyt sanovat. Myönteisen ja kielteisen. Kielteisestä jää itsellekin paha mieli, koska jokin on kohdannut toista kipeästi, ei vastaa hänen omaansa.
Mutta ajattelen, että kaikki omilla teilla ja ajatuksella, ymmärryksellä kulkijat ovat omillansa. Sille vain pitää antaa kunnioitus ja vapaus. Kaikkien. Ja kuitenkin meillä jokaisella on oma vapaus olla omalla värähtelylaajuudella. Ihmisoikeus. Emme voi muuttaa omaamme eikä saakaan. Ja jotakin siinä kaikessa vuorovaikutuksessa kuitenkin toimii, kehittyy, muuntuu, kasvaa, tietämättämme.
Tosi on, että kaikki ei kestä sitä 'toiseutta', murtuu. Tai se jokin jää muhimaan, kasvamaan hitaasti.
Blogi on nähtävästi enemmän kuin päiväkirja. Myönnän että ilahdun kamalasti jostain uudesta kävijästä, uudesta kommentista. Ja ilahdun päivittäisistä lukijoista. En olekaan yksin itseni kanssa. Se ei olekaan salaista. Enkä sellaiseksi ole sitä tarkoittanutkaan. Yritän estää voivottelun, paatoksellisuuden...junnaamisen. Vaikka sittenkin siihen syyllistyy. Kuitenkin eikö blogi ole tarkoitettu subjektiiviseksi ilmiöksi etupäässä. Minulle se purkausta, luomisessa ja arjessa. Vaikka 'isken' juttuja, ne vain leimahtaa, enkä jää odottamaan keskustelua. Kun blogi ei ole sellainenkaan areena. Vai?
foorumistakin. Siellä tehdään liian vähän nykyään kysymyksiä, liian vähän huomioidaan toista. Tosiaan, melkeinpä hyökätään välillä. En jaksa mennä sellaiseen mukaan. Se rakkaudellinen kritiikki uupuu usein.
Joskus mietinkin, että nykyistä sukupolvea, siis nuorempaa on opetettu arvioimaan ja kritikoimaan, mutta siitä on unohdettu se kunnioitus toista kohtaa ja velvollisuus olla toinen ihminen ja kanssatukija.
Juu, taisin itsekin jutella uskosta, uskomuksista. Uh. Minusta vielä pelottavampia asioita ovat mielikuvat, asioista ja ihmisistä, kun sitten luullaan että ne ovat tosia. Kunpa ne huomaisi ittelläänkin.
Joo, siellä kyllä kysytään aina välillä, mutta jos vastaat, niin et välttämättä ees kiitosta tulkinnasta saa. Tai ees uutta kysymystä, jos ei ymmärtänyt. Summasummarum, ei toinna enää vaivautua. Muutama entisen foorumin avulias ja kohtelias sieltä löytyy, joille mielellään vastaa. Täällä voi esittää kysymyksiä, ja mielelläni tulkitsen, when ever.
Metsätonttu, mitä ilmeisemmin tunnet herkästi värähtelyt. Sulla oli vasta otsikkona "eteenpäin" ja meinasin sen laittaa sua ennen blogiini, kun niissä latinolauluissa oli yks adelante adelante (eteenpäin) mut onneks sitten sinä nappasit sen :) Meijän kuut ovat kvinkunssissa keskenään, etiäisiä pukkaa? "Jos tunnet kuin tunsin silloin"...:)
Mateve Minullakin alkoi 5 vuosi syntymäpäivästä. Sen sanotaan olevan levoton vuosi, vähän sellasta mustalaisleiri muuttaa taivaaseen -meininkiä. Äkkikäänteitä, sähköistä energiaa. Muistan edellisen 5 vuoteni. Ihastuin sen kesällä yhteen omituiseen oinasmieheen, soitti rumpuja ja vaikka mitä erilaista touhusi. Mut se tilaisuus oli ja meni eikä sitten toistunut. Mut joo se sähköisti verenkierron kyllä. 5 on Merkuriuksen luku, ja mun lemppari ollut jo koulussa. Siinä on neliökulma ja kuun kaari. Kaunis numero.
Inkkarille... Lasken syntymäpäivän, kuukauden ja lisään siihen 2012, se kuvaa tämän vuoden energioita Tarotit kertovat viisaasti.Yksistään myös tämä vuosi on 5. Otettava mukaan myös kortti 14 joka on opas. Nikki, totta valintojen vuosi, sen lisäksi tulee Jupiterin paluu, joka oli 2001 maaliskuussa, ja kyllä oli aika haipakkaa senkin kautta, siksi osaan olla varovainen liiallisuuksien kanssa, toisten ja omieni. Kuunneltava tarkalla korvalla Jumalan sanansaattajan viestejä ja ilolla, kaikesta huolimatta. Mateve.
Vuosi 2012 on kaikille 5 vuosi. Numerologisesti se lasketaan 2+0+1+2=5. tai 2+12=14=1+4=5. Numerologiassa supistetaan lopuksi yhteen numeroon. Henkilökohtaisia erilaisia "värähtely"vuosia on 1-9. Ja jos viimesin syntymäpäiväsi on ollut viime vuoden puolella niin henkilökohtainen vuotesi alkaa siitä syntymäpäivästä jatkuen seuraavaan tämän vuoden puolella olevaan syntymäpäivään. Esimerkiksi vaikka syntymäpäiväsi on 18.10. Oma henkilökohtainen vuotesi on alkanut 18.10.2011. Lasketaan 1+8+1+0+2+0+1+1=14=1+4=5. tai 18+10+2+11=41=4+1=5. Saat saman lopputuloksen laskutavasta riippumatta, koska luku supistetaan lopuksi. Jos yhteenlaskusta tulee 11 tai 22 tai 33 jne eli ns mestariluku, niin sitä ei supisteta. Itsestäsi sitten riippuu, pystytkö toteuttamaan sitä mestarilukuna vai supistuuko esim 22 arjen tasolle luvuksi 4.
Laskin indiima sinun vuoden lukusi, mutta kokeilepa ensin itse. Syntymäpäivästäsi ja vuosilukuna 2011.
Hyvää kirjallisuutta numerologiasta ja just näistä vuosinumeroista on Helena Luukkosen Naisen salaiset voimat, henkinen näkemys naiseudesta. Hyviä juttuja naiseudesta ylipäätään, lopussa tuota numerologiaa. Sitten ihan numerologiaa on Juha Janerva, Numerologia, luonne ja kohtalo. Ja saman tekijän Numerologia ja rakkaus.
Metsätonttu Kysyit miksi numero 14, koska kun sen laskee yhteen tulee siitä 5. Merkitys on henkisempi, apuvoimat tai opas, miten kukakin sen mieltää. Mateve
Mistä olet saanut tuon tulkinnan luvulle 14? Mistä se tulee? Onko luvulle 10 mitään erityistä tulkintaa? Mun oma elämänpolku on oikeestaan 10, tai miellän sen mieluummin 10 kuin ykköseksi. Jostain syystä.
Sitten lisää näitä numerologisia kirjoja. Signe Hasso, Helena Davis, Mitä numerot kertovat.
W.Wynn Westcott Numeroiden salainen voima (biokustannus oy ) Syvällisempi, menee historiaan.
Jes Mateve, annoitpa oivalluksen. Ap-kartan Yläsolmu on 14 astetta Jousimiestä ja siltä on neliö syntymäkartan Vestaan Neitsyessä. Neitsyttä hallitsee Merkurius. Keskittyminen, tai kun löydän sen fokuksen, kun teen sitä missä sydän on mukana, niin se vie kohti Yläsolmua. Tai läsnäolemalla kohtaan ihmisiä, jotka toimivat mulle oppaana. Myös syntymä Logos on 14 astetta. Merkityksien luominen. Tälle kaikelle.
Jatkan... 14 on taroteissa toisissa on KOHTUUS ja toisissa kirjoissa TAITO. Kohtuus on oikein hyvä tämän vuoden opastavana teemana, myönteisyyden ja positiivisuuden käyttämistä elämän´valinnoissa. Kohtuullisuutta ja säästäväisyyttä, itsekuria, mukautumista olemassa olevaan tilanteeseen, eli osata odottaa oikeaa hetkeä ajoitusta, sitähän elämä on. Mateve.
Ai vielä Nikki kysyit 10 numerosta, sehän on KOHTALONPYÖRÄ sanotaan sattuma, mutta sattumaahan ei ole, kaikki on tarkoituksellista kun sen ymmärtää, ennemmin tai myöhemmin. Mateve
Juu, 8 . Sadonkorjuun vuosi, tarkoittaen, että hyvästä kylvöstä hyvä sato huonosta huono. Saturnuksen luku. Aika on karmallista. Kohtaat sen minkä olet ansainnut. Tehokkuutta, organisointikykyä, käytä voimasi viisaasti. Seksuaalisuudessa kaipaa myös henkistä yhteyttä. Kahdeksikossahan on kumollaan myös äärettömyyttä, yhteyttä maan ja taivaan välillä. Tämmöstä Luukkosen kirjasta.
Sitten
-Henkilökohtainen vuosi 8- (Mitä numerot kertovat, kirjasta) Vuosi numero 8 on aktiivinen. Voit edistyä ammatissasi, saada parempaa palkkaa, jos otat tilaisuudesta vaarin. Jos olet rakennusalalla, vuosi on erinomainen suuren luokan suunnitelmiin. Teollisuusala kukoistaa. Anna järjen hallita tunteita, mihin sitten ryhdytkin, mutta varsinkin liikeasioissa (business numero) Pitäydy tosiasioissa ja varo tyhjiä puheita. SUUNNITTELE. ORGANISOI. OLE TEHOKAS.
- Vuosi 5. Voi tulla suuria muutoksia. Esim. hyvä vuosi muuttaa. Ole valmis, ennenkuin toteutat juttusi. Matkoja. Monia uusia mahdollisuuksia avautuu. Tunnet olevasi hyvässä kunnossa. Tartu tilaisuuteen -mene eteenpäin, edisty, laajene. Varo tulemasta RAUHATTOMAKSI tai TYHMÄNROHKEAKSI äläkä TAVOITTELE MAHDOTTOMIA.
Kiitos. Ainakin täällä yritetään kovasti organisoida, ollaan jossain määrin valveutuneen yhteiskuntakriittisiäkin... olisko se sitten yritystä äärettömyyteen :P
Tänään ei juokse ajatus yhtä eloisasti kuin eilen. Parempana taas huomenna.
Mietin resonanssia,
VastaaPoistaominaisvärähtelytaajuutta,
että jos itsellä on tietty käsitys ja uskomus joistakin asioista,
niin alkaako se asia värähdellä tietyllä lailla itselle, sille tulee sellanen itselle toimiva värähtelytaajuus,
ja sitten kun lukee toisen uskomuksista, jotka eivät vastaakaan omaan värähtelytaajuuteen samasta asiasta,
niin tulee vähän sellainen sekava olo,
eikä välttämättä halua edes lukea niistä,
koska ne saavat oman systeemin sekaisin ja toisekseen niille ei löydy itsellä samaa taajuutta.
Ja jotenkin tämmösille asioille on tullut herkemmäksi.
En tiedä onko se sitten oikein vai väärin,
ettei yritäkään löytää / ymmärtää toisen erilaista värähtelytaajuutta, vaan pitäytyy niissä omissa taajuuksissaan.
Vähän siihen tyyliin, että joku sanoo Jupiterin hallitsevan sunnuntaita ja itselle se on aina ollut Auringon päivä.
Samoja juttuja löytyy numerologiasta.
Mutta mitkä uskomukset ovat sitten sellaisia, mistä pitäisi?? pitää kiinni ja mitä meidän kannattaisi pohtia kerran jos toisenkin?
Niiden toimivuutta tai paikkansa pitävyyttä?
Joidenkin ihmisten kirjoitustyylistä tulee myös sellanen "tää ei resonoi" eikä sielu ota vastaan vaikka asiasiältö olisikin mielenkiintoa herättävää.
Olen varma ,että myös oma kirjoitustyylini kuuluu myös näihin tai blogini ylipäätään.
Mietin sitäkin,
että kun edesmennyt Pekka Suominen (unientulkintaa esim.) jossain luennolla sanoi, että ihminen on paremminkin homo reliogos eikä homo sapiens, koska ihmisen elämä rakentuu uskomusten varaan,
ja että jos ihmisen uskomus häviää niin motiivi katoaa ja ihminen voi joutua psykoosiin ja se tarkoittaa itsetuhoa,
että jos itse luotan värähtelytaajuuden antamiin viesteihin,
uskomus kohtaa uskomuksen tai sitten ei,
niin eikö siihen ole oikeuskin luottaa?
Milloin se menee haitalliseksi,
sama värähtelytaajuus?
Mekaaninen resonanssi voi olla haitallista,
esim. tuuli voi resonoida sillan murtumaan.
Voiko ihmisen resonanssi saavuttaa murtumispisteen??
-
Kuu 24 Oinas
resonoi asteluvullaan Aurinkoni kanssa,
vaikka joku uskoo kvinkunssin olevan todella vaikea ja kohtaamaton aspekti.
Minulla kvinkunssi toimii,
se nimenomaan värähtelee,
siinä on jännite.
Tämmönen löyty tuolla resonanssihaulla:
VastaaPoistahttp://www.astro.utu.fi/zubi/cm/resonanc.htm
hei, miten voit olla varma ettei kirjoitustyylisi resonoi tai lukijan sielu ota vastaan?
VastaaPoistaSiis olen varma, että on olemassa ihmisiä, jotka käyvät blogissani kerran kaksi, eikä se resonoi heille, eivät ymmärrä ajatuksenjuoksuani (mitä en yhtään ihmettele, kun en aina ymmärrä sitä itsekään), "menee yli hilseen" tms.
VastaaPoistaja he tietenkin, kuten kuka tahansa tekisi,
etsivät resonanssia sitten jostain muualta.
Ja tarjontaa onneksi riittää, astrologiankin saralla. Jokaiselle jotakin jossakin.
Ihmisellä on ilmeisesti kuitenkin tarve löytää sitä resonanssia, ettei kokisi olevansa ihan yksin ja omillaan oman värähtelynsä kanssa.
Siksi sitä kaipaisi just niitä kommenttejakin,
että tulisi se kokemus,
että se "aalto" sai vastaliikettä jossain jollakin.
No joskus sekin, kuulemma,
että menee yli hilseen,
jää resonoimaan,
ja ihminen lähtee pohtimaan,
että mitähän se tuollakin taas tarkoitti.
Harva kysyy..
Jotenkin sellanen "julistaminen" on lisääntynyt esim. astrofoorumilla,
ja se julistamistapa valitettavasti peittoaa sen asiasisällön.
Tulee sellanen ähky olo eikä se herätä halua keskustella, ilmaista omaa näkemystään, olla eri mieltä, pohtia ja synnyttää yhdessä uusia näkemyksiä. Keskustelu tyrehtyy, niistä tulee yhden ihmisen monologeja. Ja kuitenkin ehkä ne monet lukijat kaipaisivat juuri sitä keskustelua, toista näkökantaa, kolmatta ja montako vain ilmestyykään.
Mut ehkä se on sitten vain oma mutu ja vajavaisuus ottaa vastaan, en tiedä.
Mutku on herkkä tuntemuksilleen, niin ei niitäkään osaa sivuuttaa.
Jos jollakin resonois unitulkinta niin tänkjuu.
VastaaPoistaVuoden ensimmäisessä unessa kuulin kaksi koputusta oveen, heräsin molempiin ja ne olivatkin unta.
Sitten tyttäreni sanoi vuoden tärkeimmäksi asiaksi etiikka, ettiisyys,
ja varsinkin eläinten eettinen kohtelu.
Kolmas asia liittyi jotenkin vastakohtiin, oppositioon.
Ehkä se on jokin polariteetin tajuaminen,
että yhdessä on kaksi ja kahdessa yksi.
Viime yönä olin jollain levähdysalueella,
jossa oli korkealla laituri,
ja todella kirkasta vettä. Joku semmonen lammen tapanen.Menin uimaan jonkun kanssa. Kun olisin mennyt toisenkin kerran niin vettä ei enää ollut pisaraakaan, vain laituri oli paikallaan.
Tietääkö joku muuten perusteen sille, miksei vuoden ensimmäisenä päivänä ole virallisesti kenenkään nimipäivä?
VastaaPoistaPitäisi päästää päiviltä joku lemmikki? Vai eikö pitäisi? Kuinka pitkään pitää antaa oman rakkauden takia kärsiä, pitää elossa itsen vuoksi?
VastaaPoista- Inspiraation löytyminen jonkun kanssa, sen ihmisen/ väylän katoaminen. Havainto siitä, että johonkin paikkaan/tunteeseen pääseeKIN vain sen yhden resonanssin kautta.
?
indiima
Yleensä sitä päiviltä päästämistä pitkittää turhaan, ihmisluonto on vissiin semmonen? Itsekäs? Vai syyllisyydentuntoako se?
VastaaPoistaSen päätöksen tekeminen on vaikeata, mutta sitten kun sen tehnyt, niin eteneminen on helpompaa, missä asiassa hyvänsä.
Eläin kun ei kerro, että kuinka paljon se kärsii,
se on ihmisen vastuulla tulkita ja todeta.
Totuin lapsuudessa tuohon eläinten lopettamiseen,
kun oli aika niin oli aika. Isä sanoi, ettei se mitään mukavaa ole mutta tehtävä mikä tehtävä.
Lasten tunteita yritettiin? säästää ja lopettaa esim. kissa meijän uintireissun aikana,
mut ei se ajoitus aina mennykkään niin,
ja joo, ei niin kivoja muistoja.
Muistan kun oma vanha kolli sairasti ja jallitin sen lopettamispäätöstä,
vaikka se laihtui ja kuihtui, siltä meni välillä jo näkökin,
ja sitten yks yö näin unta kuinka se auko suutaan ja näytti jotain pillereitä että lisää lisää ja kun se aamulla nakotti ihan samassa kohtaa kuin illalla, niin silloin päätin, että nyt loppu.
Sillä oli laajalle levinnyt aivokasvain ja se olisi kohta tukehtunut.
Mutkun olin pitänyt sitä taistelijana, ja sitähän se olikin.. kauheelta tuntu kun se vielä rauhottamispiikin jälkeen sitkeenä sissinä hyppäs pöydältä..
Maaseudulla uskotaan, että kun vanha koira tai kissa kummasti katoaa, niin se on lähtenytkin yksin kuolemaan, rauhaan, jonnekin.
Isän vanha kuuro koira hävis silleen, ei löydetty lähimetsistäkään.
Vähän niinkuin eläin luonnossa, erkanee laumasta ollessaan heikko ja lopussa.
Tai niinku lehmä laitumella erkanee poikimaan erilleen, etteivät jälkeiset houkuttele saalistajia koko lauman kimppuun,
tai just erilleen, ettei sitäkään helposti löydettäisi. Joskus sai tosissaan etsiä näitä piilossa olleita vasikoita ojanpenkoilta..
Mutta joo,
voithan pyytää jotain "merkkiä" päätöksen tueksi?
Atropos 21 Vesimies, elämänlanganleikkaaja,
yhtymä Nessus,
liikkuvat 6 huoneessasi.
Auringon asteet 11 sopivat elämän loppumiseen,
tai kohta Kuun yhtymä Jupiteriin.
-
Kuolema on jotenkin vieras meidän kulttuurissamme.
Siinä on kuitenkin jotain hyvin pyhää.
Kävin eilen katsomassa elokuvan Hiljaisuus.
"Eino jäi viimeiseksi kalmistoriihelle, kun muuta pakenivat lähestyvää vihollisrintamaa.
Einohan tuumas, ettei kavereita jätetä viholliselle ja lastas hevoskärryt ruumiita täyteen ja lähti ajamaan. Tiellä olikin ryhmä venäläisiä valmiina tulittamaan, mutta yksi heistä komensi tulen seis ja kaikki seisoivat rivissä tehden kunniaa ruumissaattueelle."
Siinä kohtaa kyyneleet valuivat pitkin poskiani,
siinä kohtaa oli jotakin olennaista ihmiselämästä, inhimillisyydestä, ihmisten kuolevaisuudesta rotuun jne katsomatta,
Kunnioitus viimeiselle matkalle.
Jotakin. Se kosketti.
Muistan kuulleeni myös tuon ruumissaaton kunnioitus -tarinan. Se on kaunis, herkkä, läpäisee jonkin kollektiivisen.
VastaaPoistaTänään katselin tv:sta kuinka muurahaiset rakentavat pesän, jonne kiikuttavat sienen kasvualustaksi ruohoa. Sieni tuottaa hiilidioksidia, joten pesässä täytyy olla hyvä tuuletus. Kuinka mielettömän (?) älykäs luonto onkaan? Muurahaiset rakentavat parempia asuimia kuin me, jotka tekevät homehtuvia umpioita.
Minun ei tarvitse tehdä (toivottavasti pitkään aikaan) päätöksiä elämän lopettamisen suhteen. Tulkitsin untasi, ja nuo kuolema-ajatukset tulevat ehkä siitä, että olen havahtunut huomaamaan, kuinka ohikiitävä aika on ja kuinka rappeutuvainen ja hauras oma keho on haavereiden ja ajan edessä. Jotenkin kuolema on läsnä eri tavalla kuin aiemmin, tunnen sen soluissani, huokaamassa ja samalla elämä tuntuu verevämmältä, värikkäämmältä ja enemmän. Elämä kuoleman läheisyydessä tuntuu vahvemmalta.
Eihän tässä mitään järkeä ole.
Ihana päivä, tavallaan täydellinen. Aamu tuiskussa hevosien kanssa, ulkona lumessa, valossa, pyryssä, kylmäss, ja sen jälkeen sisällä teetä ystävän kanssa. Paljon kirjoittamista, lukemista ja ajattelemista. Täydellinen minulle. Ja mies teki taas ruoan, se on siinä hyvä.
Kunpa ihmiset osaisivat elää niin, että nauttisivat siitä. Lopettaisivat epävarmuuden ja katkeruuden ja valituksen ja tekisivät niitä asioita, joista tulisivat onnellisiksi. Maailma olisi eheämpi paikka olla. Olen varmaan jotenkin maksimaalisen etuoikeutettu ollessani näin onnellinen, ja toivon samaa onnea muille.
indiima
Jaa että sitä unta,
VastaaPoistaettä knock knock knocking on heavens door..:)
-
Resonanssista,
yhellä synastriakartalla on aika "kiva" resonanssi,
telepatia ja langaton yhteys,
vapauden julistus,
Pallas-Uranus ja myös toistepäin
Uranus-Pallas,
ja se vielä toimiikin.
Voi! Minun pitää palata tähän, värähtelyt on minun ominta.
VastaaPoistaLentsu iski, enkä vieläkään ole tehnyt historiaosiotani valmiiksi. Ei jaksa nyt syventyä mihinkään...Jospa huomenna.
Kiitos, kun funtsit, pohdit, ajattelet...näitä on liian vähän.
Resonanssia on kai tämäkin: tämä vuosi on 5 vuosi, minulla.
VastaaPoistaUnessa löysin 5 pientä porsasta kylmästä ja kosteasta paikasta. Otin ne syliini ja ne olivat ihanan pehmeitä, puhtaita ja vaaleanpunaisia. Pelkäsin että pudotan ne kun kaikki olivat sylissäni ja siirsin ne puhtaaseen lämpimään oljista tehtyyn pesään.
Siellä oli lattialla keko kuivaruokaa ja ihmettelin että mitä ne pitää sisällään, niin mies sanoi että ne on porsaille tarkoitettu, lisätään vettä. Laitoin heille annokset ja kun katsoin pyöreitä masuja pelkäsin että olin antanut liian paljon ruokaa.
Tarkoittaa varmaan että kohtuudella ja yksinkertaisuudella hoidetaan äiti-maan olentoja joita me olemme itsekin.
Täällä on maa vielä valkoisena ja ihan tulee kevät olo, sitä teillekin ja Metsätonttu ehkä on jo hyvä vähän hellittää touhuaminen, kroppa vaatii hellittelyä...
Mateve
No kuule, sinulla on niin paljon sanottavaa, että enhän voi olla minäkään sanomatta.
VastaaPoistaTein juuri historiikkiosiotani, joka on jäänyt ja jäänyt. Ehkä siinäkin juuri se värähtely, resonanssi, joka sammui oikeastaan mieheni sairauden ja kuoleman myötä. Historia on niin lähellä häntä. Nyt se alkaa valmistua...
Mutta voi kuinka herkästi usein tunnen nuo värähtelyt. Varsinkin kun toinen ei sano mitään. Värähtelyt sanovat. Myönteisen ja kielteisen. Kielteisestä jää itsellekin paha mieli, koska jokin on kohdannut toista kipeästi, ei vastaa hänen omaansa.
Mutta ajattelen, että kaikki omilla teilla ja ajatuksella, ymmärryksellä kulkijat ovat omillansa. Sille vain pitää antaa kunnioitus ja vapaus. Kaikkien. Ja kuitenkin meillä jokaisella on oma vapaus olla omalla värähtelylaajuudella. Ihmisoikeus. Emme voi muuttaa omaamme eikä saakaan. Ja jotakin siinä kaikessa vuorovaikutuksessa kuitenkin toimii, kehittyy, muuntuu, kasvaa, tietämättämme.
Tosi on, että kaikki ei kestä sitä 'toiseutta', murtuu. Tai se jokin jää muhimaan, kasvamaan hitaasti.
Kuu Härässä...haen tarttumapintaa.
VastaaPoistaBlogi on nähtävästi enemmän kuin päiväkirja. Myönnän että ilahdun kamalasti jostain uudesta kävijästä, uudesta kommentista. Ja ilahdun päivittäisistä lukijoista. En olekaan yksin itseni kanssa. Se ei olekaan salaista. Enkä sellaiseksi ole sitä tarkoittanutkaan. Yritän estää voivottelun, paatoksellisuuden...junnaamisen. Vaikka sittenkin siihen syyllistyy. Kuitenkin eikö blogi ole tarkoitettu subjektiiviseksi ilmiöksi etupäässä. Minulle se purkausta, luomisessa ja arjessa. Vaikka 'isken' juttuja, ne vain leimahtaa, enkä jää odottamaan keskustelua. Kun blogi ei ole sellainenkaan areena. Vai?
Pikkusen vielä...
VastaaPoistafoorumistakin. Siellä tehdään liian vähän nykyään kysymyksiä, liian vähän huomioidaan toista. Tosiaan, melkeinpä hyökätään välillä. En jaksa mennä sellaiseen mukaan.
Se rakkaudellinen kritiikki uupuu usein.
Joskus mietinkin, että nykyistä sukupolvea, siis nuorempaa on opetettu arvioimaan ja kritikoimaan, mutta siitä on unohdettu se kunnioitus toista kohtaa ja velvollisuus olla toinen ihminen ja kanssatukija.
Juu, taisin itsekin jutella uskosta, uskomuksista. Uh. Minusta vielä pelottavampia asioita ovat mielikuvat, asioista ja ihmisistä, kun sitten luullaan että ne ovat tosia. Kunpa ne huomaisi ittelläänkin.
Ah, näissä jutuissa menisi pitkä ilta...
Joo, siellä kyllä kysytään aina välillä,
VastaaPoistamutta jos vastaat, niin et välttämättä ees kiitosta tulkinnasta saa.
Tai ees uutta kysymystä, jos ei ymmärtänyt.
Summasummarum,
ei toinna enää vaivautua.
Muutama entisen foorumin avulias ja kohtelias sieltä löytyy, joille mielellään vastaa.
Täällä voi esittää kysymyksiä,
ja mielelläni tulkitsen,
when ever.
Metsätonttu,
mitä ilmeisemmin tunnet herkästi värähtelyt.
Sulla oli vasta otsikkona "eteenpäin" ja meinasin sen laittaa sua ennen blogiini, kun niissä latinolauluissa oli yks adelante adelante (eteenpäin) mut onneks sitten sinä nappasit sen :)
Meijän kuut ovat kvinkunssissa keskenään,
etiäisiä pukkaa? "Jos tunnet kuin tunsin silloin"...:)
Mateve
Minullakin alkoi 5 vuosi syntymäpäivästä.
Sen sanotaan olevan levoton vuosi,
vähän sellasta mustalaisleiri muuttaa taivaaseen -meininkiä.
Äkkikäänteitä, sähköistä energiaa.
Muistan edellisen 5 vuoteni.
Ihastuin sen kesällä yhteen omituiseen oinasmieheen, soitti rumpuja ja vaikka mitä erilaista touhusi. Mut se tilaisuus oli ja meni eikä sitten toistunut.
Mut joo se sähköisti verenkierron kyllä.
5 on Merkuriuksen luku,
ja mun lemppari ollut jo koulussa.
Siinä on neliökulma ja kuun kaari.
Kaunis numero.
Mikä on viides vuosi? Meneekö se 12 + 12 + jotain, olisko nyt sit mun 3. vuosi? Tai siis, että mikä toi viides vuosi on?
VastaaPoistainkkari
Inkkarille...
VastaaPoistaLasken syntymäpäivän, kuukauden ja lisään siihen 2012, se kuvaa tämän vuoden energioita Tarotit kertovat viisaasti.Yksistään myös tämä vuosi on 5. Otettava mukaan myös kortti 14 joka on opas.
Nikki, totta valintojen vuosi, sen lisäksi tulee Jupiterin paluu, joka oli 2001 maaliskuussa, ja kyllä oli aika haipakkaa senkin kautta, siksi osaan olla varovainen liiallisuuksien kanssa, toisten ja omieni. Kuunneltava tarkalla korvalla Jumalan sanansaattajan viestejä ja ilolla, kaikesta huolimatta.
Mateve.
Ahaa, minäkin ihmettelin noita 'vuosia' ja ajattelin kysyä. Jos noin lasketaan, niin minulla on vuosi 1. Uusi alku, vai miten?
VastaaPoistaMaagikon tarot-kortti? Miksi kortti 14?
En kyllä tajunnut yhtään. Sain vuodekseni 3, ja tein sen yllämainituilla numeroilla rakkausprosenttilaskurin tapaan :D
VastaaPoistaindiima
Vuosi 2012 on kaikille 5 vuosi.
VastaaPoistaNumerologisesti se lasketaan
2+0+1+2=5.
tai 2+12=14=1+4=5.
Numerologiassa supistetaan lopuksi yhteen numeroon.
Henkilökohtaisia erilaisia "värähtely"vuosia on
1-9.
Ja jos viimesin syntymäpäiväsi on ollut viime vuoden puolella niin henkilökohtainen vuotesi alkaa siitä syntymäpäivästä jatkuen seuraavaan tämän vuoden puolella olevaan syntymäpäivään.
Esimerkiksi vaikka
syntymäpäiväsi on 18.10.
Oma henkilökohtainen vuotesi on alkanut
18.10.2011.
Lasketaan
1+8+1+0+2+0+1+1=14=1+4=5.
tai 18+10+2+11=41=4+1=5.
Saat saman lopputuloksen laskutavasta riippumatta, koska luku supistetaan lopuksi.
Jos yhteenlaskusta tulee 11 tai 22 tai 33 jne eli ns mestariluku, niin sitä ei supisteta.
Itsestäsi sitten riippuu, pystytkö toteuttamaan sitä mestarilukuna vai supistuuko esim 22 arjen tasolle luvuksi 4.
Laskin indiima sinun vuoden lukusi,
mutta kokeilepa ensin itse.
Syntymäpäivästäsi ja vuosilukuna 2011.
Hyvää kirjallisuutta numerologiasta
ja just näistä vuosinumeroista on Helena Luukkosen Naisen salaiset voimat, henkinen näkemys naiseudesta.
Hyviä juttuja naiseudesta ylipäätään,
lopussa tuota numerologiaa.
Sitten ihan numerologiaa on Juha Janerva,
Numerologia, luonne ja kohtalo.
Ja saman tekijän Numerologia ja rakkaus.
Metsätonttu
VastaaPoistaKysyit miksi numero 14, koska kun sen laskee yhteen tulee siitä 5. Merkitys on henkisempi, apuvoimat tai opas, miten kukakin sen mieltää.
Mateve
Mistä olet saanut tuon tulkinnan luvulle 14?
VastaaPoistaMistä se tulee?
Onko luvulle 10 mitään erityistä tulkintaa?
Mun oma elämänpolku on oikeestaan 10,
tai miellän sen mieluummin 10 kuin ykköseksi.
Jostain syystä.
Sitten lisää näitä numerologisia kirjoja.
Signe Hasso, Helena Davis,
Mitä numerot kertovat.
W.Wynn Westcott
Numeroiden salainen voima (biokustannus oy )
Syvällisempi, menee historiaan.
Luvussa 14 on Auringon luku 1 ja maan luku 4.
VastaaPoistaAurinko valaisee maan kulkijaa?
Löytää minuuden hengen?
Jes Mateve,
VastaaPoistaannoitpa oivalluksen.
Ap-kartan Yläsolmu on 14 astetta Jousimiestä
ja siltä on neliö syntymäkartan Vestaan Neitsyessä.
Neitsyttä hallitsee Merkurius.
Keskittyminen, tai kun löydän sen fokuksen,
kun teen sitä missä sydän on mukana,
niin se vie kohti Yläsolmua.
Tai läsnäolemalla kohtaan ihmisiä, jotka toimivat mulle oppaana.
Myös syntymä Logos on 14 astetta.
Merkityksien luominen.
Tälle kaikelle.
Jatkan...
VastaaPoista14 on taroteissa toisissa on KOHTUUS ja toisissa kirjoissa TAITO.
Kohtuus on oikein hyvä tämän vuoden opastavana teemana, myönteisyyden ja positiivisuuden käyttämistä elämän´valinnoissa. Kohtuullisuutta ja säästäväisyyttä, itsekuria, mukautumista olemassa olevaan tilanteeseen, eli osata odottaa oikeaa hetkeä ajoitusta, sitähän elämä on.
Mateve.
Ai vielä Nikki kysyit 10 numerosta, sehän on KOHTALONPYÖRÄ sanotaan sattuma, mutta sattumaahan ei ole, kaikki on tarkoituksellista kun sen ymmärtää, ennemmin tai myöhemmin.
VastaaPoistaMateve
8. Johtajuus. Taroteissa joko voima tai oikeudenmukaisuus pakasta riippuen. ?
VastaaPoistaindiima
Juu, 8 .
VastaaPoistaSadonkorjuun vuosi, tarkoittaen, että hyvästä kylvöstä hyvä sato huonosta huono.
Saturnuksen luku.
Aika on karmallista.
Kohtaat sen minkä olet ansainnut.
Tehokkuutta, organisointikykyä, käytä voimasi viisaasti.
Seksuaalisuudessa kaipaa myös henkistä yhteyttä.
Kahdeksikossahan on kumollaan myös äärettömyyttä,
yhteyttä maan ja taivaan välillä.
Tämmöstä Luukkosen kirjasta.
Sitten
-Henkilökohtainen vuosi 8-
(Mitä numerot kertovat, kirjasta)
Vuosi numero 8 on aktiivinen.
Voit edistyä ammatissasi, saada parempaa palkkaa, jos otat tilaisuudesta vaarin.
Jos olet rakennusalalla, vuosi on erinomainen suuren luokan suunnitelmiin.
Teollisuusala kukoistaa.
Anna järjen hallita tunteita, mihin sitten ryhdytkin, mutta varsinkin liikeasioissa (business numero)
Pitäydy tosiasioissa ja varo tyhjiä puheita.
SUUNNITTELE. ORGANISOI. OLE TEHOKAS.
-
Vuosi 5.
Voi tulla suuria muutoksia.
Esim. hyvä vuosi muuttaa.
Ole valmis, ennenkuin toteutat juttusi.
Matkoja.
Monia uusia mahdollisuuksia avautuu.
Tunnet olevasi hyvässä kunnossa.
Tartu tilaisuuteen -mene eteenpäin, edisty, laajene.
Varo tulemasta RAUHATTOMAKSI tai TYHMÄNROHKEAKSI äläkä TAVOITTELE MAHDOTTOMIA.
Kiitos. Ainakin täällä yritetään kovasti organisoida, ollaan jossain määrin valveutuneen yhteiskuntakriittisiäkin... olisko se sitten yritystä äärettömyyteen :P
VastaaPoistaTänään ei juokse ajatus yhtä eloisasti kuin eilen. Parempana taas huomenna.
indiima