Istuin labran jonossa vuoronumerolla.
Muita ihmisiä pyydettiin sisään jopa etunimellä; niin tuttuja taisivat olla.
Siksipä olinkin hämmentynyt, kun vuoroni tuli ja hoitaja sanoi numeroni ja osoitti taulua, että eikös tuo ole sinun numerosi..ja näytti siltä kuin sanoisi perään, jotta onko kuulossa vikkaa?
Voi ollakin, ei sen puoleen.
Vesimiehen merkki on kuin ääniaallot, joten ehkä sen takia yhdistän Uranuksen kuuloaistiin, yhdessä Kuun kanssa. Ääni kulkee ilmateitse.
Kuu 8 Vaaka kvinkunssi Uranus 7 Härkä.
Ohi korvien, kuuloluun, kolmio Saturnus 8 Vesimies.
Mitä moonbone, niinku kaveri kysyi kuu-lumisia?
Yks mies siellä vastaanotolla kehui tiettyä radiokanavaa,
ja näkyy olevan kuuleminen ja kuunnelmat myös päivän aiheena muutenkin.
Kuulun siihen sukupolveen, jonka lapsuudessa ei välttämättä kaikilla ollut telkkaria,
vaan lauantai-iltaisin kokoonnuttiin saunan jälkeen tupaan kuuntelemaan kuunnelmia radiosta.
Ne jos mitkä kehittivät mielikuvitustani; tuvan alla kellarissa saattoi olla vähän vaikka mitä..
Nykyään äänikirjat lie vastaavia, en tiedä. Luen mieluummin kirjasta tarinaa omassa tahdissani.
Aiheeseen liittyen menossa on Tremaynen dekkari Äänet,
jossa nainen muuttaa asuntoon, joka on täynnä älyteknologiaa.
Virtuaalinen kotiapulainen Elektra ( plejadit, onko nimellä väliä..)
tietää sinusta kaiken ja alkaa heitellä pimeitä salaisuuksiasi ilmoille.
Nainen pelkää tulevansa hulluksi;
kuuluvatko äänet hänen pään sisästään vai onko hänellä skitsofrenia kuten isällään..
Jossain vaiheessa aattelin, jotta mitenkähän vahvasti samaistun kirjaan,
elän mukana, alan kuulla ääniä...hupsheijaa..
Meneekö ihon alle, tunnekehoon asti?
Merkurius 14 Vesimies neliö Lilith 14 Härkä
Mun pitäs laittaa yks viesti, jota oon pyöritellyt päässäni, mutten saa aikasiksi.
Hyvinkin tuohon Lilithiin liittyen.
Härästä ja Merkuriuksesta tuli mieleen, joskus ollut puhettakin, jotta äänikin voi periytyä.
Äidin Merkurius Härässä oli vastapäätä omaani,
ja aikoinaan lanka-puhelimessa minua useinkin luultiin äidikseni samanlaisen äänen perusteella.
--
Ulkona on kevättä ilmassa. Puut ovat lumettomia ja pyörätiet jurmuisilla jäätiköillä.
Itellä on talviloma ja suunta kohti paijattavaa pienokaista. Huomenissa.
Pari unta muistiin tänne.
VastaaPoistaToissayönä olin tutuissa Ylä-Savon maisemissa järven rannalla. Laiturilla oli matkakassi auki ja lapsuudenystävä kuvioissa myös. Vesi oli mustaa ja näytti kylmältä. Laiturin päässä oli betonirappuset veteen ja jostain syystä menin niille ja ne romahtivat altani syvyyksiin ja putosin veteen.
Yllätyin, kun vesi ei ollutkaan kylmää, joten lähdin uimaan tuttua rantaa kohden ja pääsin sinne. Ystäväni katsoi laiturilta, ehkä vähän kauhuissaan?
Sitten uneen tuli eroottinen osio nuoren miehen muodossa..
Neitsytkuu oppositiossa Neptunukseen, joka on kolmiossa Skorpioni stelliumiini.. ja vesi oli mustaa, niinkuin aikakin..
Viime yönä olin palannut tutustumaan entiseen emäntäkouluuni. Näin punatiilisen rakennuksen parvekkeineen, ja ikkunoista sisään. Rappusissa kulki opettajia, yhden tunnistin entisiksi,opetuskeittiön opeksi, muut olivat tuntemattomia.
Koulu olikin laaksossa ja ylhäällä näkyi Valamon luostarin ääriviivat. Tunnistin sen vain jostain Valamon luostariksi.Kävelin rinnettä ylös ja olinkin yhellä mummonmökillä, jossa olen joskus asunut ja aika ajoin unissani palaan. Se on erilainen unessa, mutta aina mulla on kaipuu sinne ja menen vähän kuin luvatta aina. Avasin ulko-oven ja eteisessä oli neljä erikokoista kiikkutuolia, lasten kokoakin oli pari.
Seuraava ovi oli lukossa, en koputtanut, koska oletin, ettei sisällä ole ketään. työnsin sormeni lukkohahloon ja ovi aukeni helposti? Sisällä olikin naapurin mies, joka omisti mökin.
Hän tervehti ja esitin osanottoni (hänen äitinsä kuoli viime kesänä)
Mies lähti esittelemään mulle navettaa, lehmiä.
Hän harppoi lumista rinnettä alas ja minä perässä, paljain jaloin.Ihmettelin miksi olin paljain jaloin?
Navetassa mies heitti vihreän märepalan "lehmille", joita emäntäkoulun naisopiskelijat esittivät. Aattelin, jotta herrajee, tähänkö on tultu, ei edes oikeita lehmiä enää..esittääköhän he sikoja myös...
Sitten heräsin.
Luin eilen kirjoituksen lehmien kaipuusta, ja sitä myöten ötököiden häviämisestä.
Tää on varmaan tuota Ceresiä, se huolehti karjastakin, eilistä Tellervoa.
Tyhjiä kiikkutuoleja ihmettelin,
ja lukittu ovi, joka psuykologiassa liitetään kuolemakäsitteeseen, kuinka suhtaudut siihen, ja minähän avasin tosta nuin vaan. Ja esitin osanottoni?
Paljain jaloin?
Omituisen otuksen outoja unia..