Paatoksella pipo piukeena
pönttö-örveleitä paukutellen.
Pakkotoimia;
painettuna pakko toimia.
Päivänkoittoon.
Paa paremmaks.
Mars 9 Neitsyt neliö Aurinko 9 Jousimies.
Venus - Pluto 6 Kauris.
På morgonen pikanttina. Precis.
Päästellään paljon rumia sanoja.
Rakasta rikasta ja rikasta rakasta.
Kuu 20 Vesimies.
Tekisin sen heti..
VastaaPoistajos ois nyrkkeilylysäkki,
mätkisin sen lommoille.
Kauhee angsti,
eikä mitään näkyvää syytä.
Sisuksissa vaan kuohuu.
Venus on planeettana kuuma ku pätsi.
Pluto on hiljaiseloa viettänyt tulivuori.
Mars Neitsyt niuhottaa
ja Aurinko Jousimies puhuu saksaksi besser wisseriä.
Pomeranssinkuorta poskessa.
Kuu 25 Vesimies
VastaaPoistakolmio Saturnus 25 Vaaka.
Aika avata ensimmäinen luukku.
Man has to do what man has to do.
Vähän on kiireen tuntu kantapäillä.
Ehtiikö, kerkiikö, riittääkö aika?
Aika rientää?
Vai minun on aika rientää?
Unessa oli joku adjektiiveihin perustuva roolijako. Kummallisia sanoja, joista en muista ensimmäistäkään.
Mulla oli unessa kaikki entiset heilat ala-asteelta asti, ja sitten tämä twilightin Edvard ja Glee -sarjan pahiskin Puck. Ihan hienosti sopii näihin venus-pluto teemoihin, suurin osa näistä ihastuksista on pysynyt pinnan alla, ja ollut vain kaukorakkautta.
VastaaPoistaDalai Lamasta kulkee sellainen postaus netissä kuin löysästi ja lyhennellen suomennettuna, tiivistettynä: Suurin ihmetyksen aihe on ihminen. Hän työskentelee kuin viimeistä päivää saadakseen rahaa. Rahalla hän fiksaa itseään jaksaakseen tehdä lisää rahaa. Hän ei elä tässä päivässä eikä huomisessa. Hän elää kuin eläisi ikuisesti ja kun lopulta kuolee niin, ettei ole elänyt päivääkään.
It got me thinking... että miksi teen näitä juttuja? Marraskuu on ollut tosi vaikea kuukausi jaksamisen kannalta, ja miksi silti rääkkään itseäni näin. Oikeasti haluaisin vain nukkua viikon putkeen.
indiima
Näin unta, että minun olisi pitänyt herätä, enkä olisi millään jaksanut. Yritin taistella unta vastaan ja herätä. Enkä herännyt ja taas yritin herätä.
VastaaPoistaMiksi minulla on huono omatunto, jos aamulla nukun? Olenhan eläkkeellä ja saan tehdä mitä haluan. Miksi nämä vanhat rutiinit taustalla? Mietin tuota mitä Indiima kirjoitti. Miksi on niin vaikea päästä irti totutusta?
Miksi pitää nukkumiseenkin olla lupa? Kenen lupa? Eikö ole kumma!
Dalai Lama puhuu asiaa.
VastaaPoistaTämän ajan tärkein opetus vois ollakin tuo tässä ja nyt eläminen. Kun kohtaat ihmisen vaikka pihalla, niin pysähdy juttelemaan.
Se sitku ja joskus, huomenna ja ens vuonna ei ehkä koskaan tulekaan. Ystävääsi ei enää yllättäen olekaan tässä maailmassa. Hetkessä kaikki muuttuu. Joskus tuntuu, että nämä "äkkikuolemat" ovat just opettamassa meitä tarttumaan hetkeen. Jälkeenpäin on niin turhaa jossitella. Ihmisen poismeno muistuttaa myös hänen paikastaan yhteisössä. Miten merkityksellisiä ihmisiä kaikki ovatkaan.
Ainutkertaisia.
-
Tää pimeä aika ja kaamos ois tarkoitettukin levolle ja vetäytymiselle ja se pitäs yhteiskunnassa ottaa enämpi huomioon,
eikä kirkaslampuilla yrittää tehokkaasti vaan jaksaa ja suorittaa.
-
Metsätonttu
Olet sukupolvea, jossa ihmisiä on arvotettu työn mukaan. Suorittamisen ja tekemisen, tehokkuuden mukaan. Se on vain kitkettävä itestä pois. Se syyllisyyden tunne kun ei heti kukonlaulun aikaan olekaan jonkun työn parissa.
Että on muitakin arvoja.
Ja ettei se ole keltään pois, jos sinä ansaitulla eläkkeellä nukut vaikka keskellä päivää. Sinun elämästä kyse.
Itellä taannoin pitkä sairasloma sai irtautumaan vanhasta rutiinista ja nukuin vaikka yli puolenpäivän jos siltä tuntui.
Löysin oman yöeläjän rytmin.
Ja aina oon ollut kova nukkumaan. Paljon unta.
Nyt on sitten taas ihan hyvä meikäläisen välillä orientoitua "normi-aikatauluihin".
Paitsi ettei se käy tuosta noin vaan. Illat menee aina yli puolenyön ja unta tulee liian vähän. Viikolla alkaa väsyttää. Sitten viikonloppuna nukutaan kellon ympäri.
Naapurit jo tietää, ettei passaa ainakaan ennen yheksää sunnuntaina kolkutella. Vastaan voi tulla äkänen karhu :)
Kuu 0 Kalat yhtymä Chiron 0 Kalat.
VastaaPoistaJust pohdittiin ystävän kanssa tätä maailmanmenoa.
Että mikä tässä yhteiskunnassa mättää,
kun ihmiset eivät enää jaksa työssään,
kilahtvat asiakkaille, opettajat oppilaille,
stressiä joka puolella. Ja sitten he ovatkin kohta mielenterveyden takia hoidossa.
Tai tekevät itsemurhan kun eivät enää jaksa.
Että eikö tuo hyvinvoiva poliittinen ynnä johtava eliitti oikeesti huomaa kuinka kansan syvissä riveissä jaksetaan,
tai että jaksetaanko siellä ylipäätään.
Ja kun byrokratian rattaat ovat hitaat ja ymmärtämättömät tavan kansalaisen tarpeille, niin täällä alkaa muodostua tämmösiä vertaistukiverkostoja.
Ja että se kansan, naapurin auttaja on just se joka ite kipeimmin tarviis tukea suurperheen pyörittämiseen. Todellinen sosiaalinen tuki tuleekin vertaisilta eikä sieltä mistä sen oikeesti veronkannon mukaan pitäisi tulla.
Sitten toinen Chiron-Kuu juttu.
Ootteko koskaan miettineet, onko tää yhteiskunta tasavertainen kaikille siis esim. fyysisiltä ominaisuuksiltaan?
Onko tämä esteetön niin kuurolle kuin pyörätuoli-ihmiselle. Kun jokaisella on kuitenkin itsemääräämisoikeus ja halu hoitaa omat asiansa.
Istukaa pyörätuoliin ja pakatkaa kassinne kaupan kassalla. Yletyttekö? Päivittäistavarat ehkä saitte alimmilta hyllyiltä kärryyn.
Sitten menette automaatille nostamaan rahaa.
Yletyttekö? Ja autokin pitäs tankata. Teillä on auto ja kyky ajaa.
Oisko ylimmällä rivillä 1,5 metrin korkeudella se nappula mistä valitsette. Näettekö sitä edes?
Paljonko me ns. normi-ihmiset kärsisimme jos nämä kaikki olisivat hiukan matalammalla?
KAIKKIEN ULOTTUVILLA?
Pitäiskö suunnittelijat istuttaa ensin
pyörätuoliin ennen kuin he alkavat piirtää uusia hienoja vimpaimia?
ONKO SUUNNITTELUNKIN LÄHTÖKOHTANA JO, ETTÄ TÄMÄ ON HYVINVOIVIEN ETUOIKEUTETTU YHTEISKUNTA EIKÄ MUITA OLEKAAN?
Voi kuinka oikeassa olet, astrosisko-Nikki!
VastaaPoistaYökyöpeleitä! Onhan meillä tämä kone kaverina!
Ehkä minun heräämispakkotunne johtuneekin siitä, että pelkään yön ja päivän menevän pyllynpyörää. Kun just yöllä tekee mieli tehdä kaikkea ja nyt ei kukaan ole huokaisemassa niskan takana.
Kuu-Kalat! Pää paksuna jotenkin ja talossa ylimääräisiä kolinoita. Kysyin jo että ukkoko siellä. Mutta ei mikään pelota. Muuten vaan tuntuu kummalta. Se aurinkomyrsky lie! Hirvittää kun ihmiset ovat niin sairaita, yskivät ja pakottavat itsensä töihin.