Vai huono häviäjä? Oikeesti se mestari.
Oikeesti taitavat karjalaisnaiset tekevät käsityöhönsä tahallaan edes yhden virheen, etteivät jumalat tule kateelliseksi. Tuntevat tarinan. Vaiko ihminen ei saa olla liian taitava?
Arachne 11 Kaksoset
Heikompi lenkki? Olemmekin kuolevaisia. Vaikka sanakareita kaikki.
Achilles 11 Kaksoset
Kaaoksesta uuden luoja? Kuka sietää kaaosta?
Chaos 12 Kaksoset
Juorukello vai pahanilman lintu?
Haadeksen kätyri? Katukauppias? Jäit koukkuun?
Askalaphus 11 Kaksoset.
Ja kuukin heijastaa vain valoa hyvänä kakkosena?
Kuu 11 Kaksoset.
Antaa myöten heikkouksilleen, vaikka makean himolleen.
Kuuntelee kantelupukin kantelut lastenhuoneen kaaoksen aiheuttajasta.
Ihminen on kuolevainen. Tarinat ovat kuolemattomia.
Pollux oli se Kaksosten kirkkain tähti, kuolematon,
Castor hyvä kakkonen, kuolevainen.
Kaksostähdet.
Meillä rytisee. Miehen isä ilmeisesti erotti mut äsken yhdestä työstä, jota olen hänen hallinnoimalle hommalleen tehnyt. Paljon oinasta ilmassa, avointa kärhämää, erimielisyyksiä ja minä olen koittanut toimia diplomaattina kahden ihmisen välissä, viestinviejä ammuttiin kyllä nyt.
VastaaPoistaMiksen jaksa niin hirveästi välittää? Mies on ihan rikki, ja miehen äiti. Miten tämän voisi kääntää positiiviseksi? Jotenkin, neuvoja, viisauksia. Aika hullun kiivasta puuhaa. Taidan itse olla vaan niin hämmentynyt, että en oikein tiedä miten asiani koen.
indiima
Pollux on muuten myös ponikerhon nimi, jokin lehtikin niillä on. Huvitti vain.
Jone Nikula sanoo, että tähteyttä kannattaa havitella.
VastaaPoistahttp://www.yle.fi/alueet/oulu/2011/04/jone_nikula_tahteytta_kannattaa_tavoitella_2501041.html
Onkohan se tämä ihmisen elämä yhen sortin yritystä tehdä jotakin ns. "kuolematonta",
jotta edes tarinana jäisi elämään?
Vaikka eihän kaikilla ole.
Jos onkin vain tarve tehdä omasta elämästä omissa silmissä merkityksellistä?
Tuosta tuli mieleen, miten sitä itse kokee esim. puun istuttamisen sellaseksi "tämä kasvaa tässä senkin jälkeen, kun olen kuollut",
että sillä on merkitystä.
Kotipaikalla kasvaa yksi vanha iso pihtakuusi, ja isä muistaa aina kertoa sen istuttajan sanoneen, että kerro sitten lapsillesi kuka sen istutti.
Tykkään Amyn lailla -sarjasta ja siinä oli hyvin tuo suvun historia tai "kuolemattomuus" kiteytettynä yhteen ruusupuskaan. Tuhoutuuko historia jos ruusu kuolee?
Kuoleeko tarina kuusen mukana?
Milloin on aika repiä istutus?
Kuoleeko avio-onni kihlakuvan poppelin kaadon myötä? Poppelin sanotaan kuvaavan nuoruutta,
mutta eikö elämään kuulu hyväksyä myös vanheneminen eikä haikailla nuoruuden perään?
Onko isännän herruus talossa sidottu mielikuvalla aikanaan istutettuun puuhun?
Pelko herruuden ja vallan menettämisestä puunkaadon myötä?
Mutta jos ois aika? Puoliksi kuivuneen antaa tilaa vaikka hevoskastanjalle?
Seuraavan sukupolven tarpeelle elää hetken kuolemattomuuden mielikuvassaan.
indiima
VastaaPoistaÄlysin tuon viestisi vasta nyt. Mikseihän se aiemmin näkynyt?
No kuiteskin,
se sun tr Pluto-Aurinko ilmeisesti pomoilee ja muuttaa työsuhteita.
Ja mies-energia kuvioissa, joku vallankäytön tarve,
kun tuo Pluto lähestyy neliötä Mars-Oinaalle.
Pomotus-neliö?
Positiivista?
Tr Kuu juuri yhytti sun onnenpisteen Kaksosissa.
Josko siitä jotakin positiivista koituu?
Vaikka se, että sukulaisuussuhteet työssä eivät aina ole niin hyvä asia,
ja pääset ns. " väjemmille" vesille tätä myöten?
Enämpi tilaa hengittää?
Hihii, toivottavasti tästä koituu jotain hyvääkin. Aina myöskään ei ole hyvä olla optimisti ja naiivi, niin kuin tässä olin. Älä sekoita työtä ja huvia/perhettä.
VastaaPoistaMulla on kyllä viime aikoina ollut paljon työhässäkkää, tällaisia epämääräisiä sopimuksia ja pompottelua. Ehkä siinä olisi jokin opinpaikka, kun sen tajuaisin. - tee työtäs laulellen...
Tässä oudossakin perhetilanteessa (siis miehen perhe, jota kutsun perheekseni myös) niin jotenkin tuli mummojen opit mieleen. Semmoinen rauhallisuus ja hiljaisuus. Että nukutaan yön yli ja ehkä toisenkin. Mietitään hetki ennen kuin sanotaan mitään. Semmoista elämänviisauden mukanaan tuomaa harkitsevuutta, joka käy yli oman ylpeyden, joka nöyristää.
Onko huono olla nöyrä? Tuntuu, että tässä yhteiskunnassa se on huono, huonohuonohuono. Mitä hyvää siinä on?
Löytyisikö omat opit nöyränä paremmin?
Turussa on muuten menossa puumellakka. http://www.ts.fi/online/kotimaa/211323.html
ja mulle tuli pari päivää sitten yhtäkkinen koirakuume, kun kuulin, että koira siedättää nopeasti. Nyt yritän suostutella miestäni, ja arvaa käytänkö häpeämättömästi hyödykseni sen, että hänen isänsä käyttäytyi loukkaavasti. Hihi. Vaikka se ei kyllä auta. Kokeilin jo.
Olen muuten miettinyt sitä johtavaa luonnetta. Että kauriina vissiin pitäisi olla sellainen. Tarkoittaisiko se myös itsenäistä? Kun minä olen tosi itsenäinen, mutta olen mielestäni myös hyvä tekemään alaisena töitä, tai johtamaankin, vaikka siinä onkin vielä reiluudessa ja temperamentissa paljon opettelemista. Tai jotenkin se johtava... että onko sitä sitten vahingossa? Että antaa itsestään jotenkin tietynlaisen kuvan ja jopa on sellainen, vaikka sitten on tämä emotionaalinen puoli, joka voi olla ihan vastakkainen?
Kriisit on kyllä silleen hyviä, että silloin tulee pähkäiltyä enemmän. Onhan se vähän sairasta, että tästäkin jotain hyvää löytää. Ja nyt tajuan myös miehen äitiä paremmin, että minkälaista se on sitten välillä toisen, kyseisen henkilön rinnalla olla.
Mun kaurismummo, kuu skorpioni, oli ehkä mystisin ihminen kenet olen ikinä tuntenut. Mietin häntä varmaan nyt, kun näin unta oivalluksista maaseudulle ja toisaalta hänen kyvystään yhdistää perhe huolimatta ristiriidoista ja muusta.
Mystinen siksi, että hänessä ei ollut sellaista ihmisen vaativuutta, sellaista halua särmätä tai loistaa. Todella vaatimaton, mielettömän älykäs, kaikki huomioonottava, ja pyyteetön. Jäi kyllä myös etäiseksi, koska oli niin, tavallaan, hyvä, etten ainakaan minä saanut yhdestäkään kulmasta kiinni. Tänään on mietityttänyt enemmän kuin hetkeen.
Onni on vapaus ja tasa-arvo. Olisko veljeyskin?
Kenelle meinaat antaa äänesi neljäksi vuodeksi lainaan?
indiima
Ääni lainaan?
VastaaPoistaSe tais olla se yks blogi-aihe siitä valtuuttamisesta sillon missikisojen aikaan..
En tiedä vielä kenet valtuutan, jonkun kuitenkin.
Jos köyhille haluaa paremmat oltavat niin tosiasia on että sos.demareitten aikaan niin on tapahtunut, sanoi sosiaalipedagogiikan opettaja.
Tilastot kertovat, ei oma mutu.
Kokemuksesta taas tiedän, että he eivät välttämättä taas ole perillä maaseututyöläisen arjesta. Seurasin sivusta ja läheltä aikoinaan.
Pyysivät joskus ehdokkaaksikin kunnallisvaaleihin.En alkanut.
Mutta joo, en tiedä vielä, onko värillä väliä..
Mummosi Kuu-skorpioni neuvot lie sulla henkisenä perintönä Saturnuksellasi?
Vanhaa viisautta.
Nöyryys?
Elämälle kiitos ja semmonen nöyryys.
Toinen transiitti sulle,
tr Venus Kalat neliö Onnenpiste ja Henkinen piste. Rauha ja tyyneys kaiken keskellä.
Johtavat merkit.
Tärkein ominaisuus lie tuo ROHKEUS ALOITTAA asioita. Olla jollakin saralla ensimmäinen.
Tehdä siirto.
Ottaa riski ja uskaltaa erehtyäkin.
Kauris kantaa vastuuta aloituksistaan.
Oinas raivaa puita kaatamalla uudelle tilaa.
Kertarytinällä. Siinä meni vanhat lahot pihlajat, tikankolopuiksi säästämäni aikoinaan.
Samanlailla vanha vaahtera liiterin seinustalta kuin tuossa sinun linkissäsi tuumattiin.
Ja me "työläiset" katsoimme "työläisten" tuvan ikkunasta sydäntä raastaen..sellasta sinipunahallitusta..
Rapu istuttaa uusia omenapuita ja keittää niistä hilloa. Varastoon.
Tarkoittaa se itsenäistä.
Omaehtoista.
Itsellä on "johtava" ajatus kuinka asiat pitäisi tehdä. Ei sen silti tarvi olla tyrannimaista.
Kaurilla luulisin sen johtoajatuksen liittyvän jotenkin aikamääreisiin, mikä on tähellisin milloinkin, myös resursseihin, ja siihen ,että kannetaan vastuu päätöksestä. Seistään selkä suorana sanojen ja tekojen takana. Saturnusta.
Kuu 15 Kaksoset
VastaaPoistaneliö Venus 15 Kalat.
Peace and love niinku hippikansa sanos?
Mielipiteen ilmaisun vapaus?
Vaasooguuut.
Mä olen kokenut itseni kumminkin joustavaksi, vaikka johtava olisinkin, että on se rohkeus aloittaa asioita, olla "kello-Kalle" ja olenkin muuten hyvä organisoimaan asioita. Kun on joustava, niin pudotessakin vaan pomppii.
VastaaPoistaTässä on nyt tultu tyynnyteltyä miehen äitiä ja miestä, etteivät niin raskaana kantaisi näitä hermoheikkien härvellyksiä. Äiti kalat ja mies skorpioni, tunteella mennään.
Mulla on kanssa sellainen puoluepoliitinen ongelma, näin siitä viime yönä untakin. Maaseutu oli kokonaan autioitunut, siellä oli vain mummoja ja niiden pitämiä kirpputoreja, kesällä kaupunkilaiset tekivät kummastelumatkoja maalle. Juuri kun olin keksimässä ratkaisun tähän autioitumiongelmaa, mies herätti mut!
Mutta siis vihreät on liian citypuolue, kokoomus en kehtaa edes harkita, sdp on liian lälly, vasemmistoliitto ehkä sekin liian city, mutta vihrein ja itselle mieluisin. Persut hulluja (sori) ja keskusta taas liian vanhoillinen. Kristilliset ovat lakialoitteillaan aiheuttaneet sen, että monet tuntemani homopariskunnat eivät voi vuokrata kohtua eivätkä adoptoida ja se on mun mielestä tämän hetkisessä maailmassa väärin.
Sellainen puolue, jossa ymmärretään maaseudun ja kaupungin väliset erot ja hyvät puolet, ollaan tasa-arvon (OIKEAN) ja ihmisyyden puolella, muutenkin kuin korulauseissa.
Löytyiskö?
Mutta aion äänestää vasemmistoliittoa. Katotaan sitten kuinka ne mokaavat :P
Ajattelen, että ääneni lainaan, en minä ainakaan omaani pois anna. Lainataan uudestaan, jos on käytetty hyvin.
indiima
Pikkasen kirjoitusvihreitä! UUUUPPSS.
VastaaPoistaindiima
Kyllä se maailmanlaajuinen nälkä estää maaseudun autioitumisen, meilläkin. Kaikki hedelmällinen maaperä käyttöön. Pakolaiset tulevat asuttamaan meidän autioituneet tilat ja kasvattavat meille leipää :)
VastaaPoistaCityvihreät ovat city-liitteellä, koska suurin osa heistä on akateemisesti koulutettuja. Ei välttämättä ymmärystä maaseudun "vihreyttä" kohtaan, sitä työmäärän ymmärrystä, mitä se vihreys vaatii. Maalaisjärkeä uupuu.
Joustavuus tulee monipuolisuudesta.
Kartallakin. Vahva stellium joustavassa merkissä ei sitä välttämättä takaa.
Minä näin viime yönä myös unta maaseudusta ja myyjäisistä :)
Olin meijän kotipaikalla "hyyryläisten mökissä" (nyt on lahonnut,lapsuudessa siellä asui mm. yks körttiläinen) joittenkin muiden ihmisten kanssa. Näin kuinka isä veti perässään navetan komeinta sonnia ja minulla oli käsitys, että hän aikoi ampua sen laitumella. Pitelin vähän väliä korviani laukauksen pelossa. Sitten näin äitini hänen seurassaan ja he pysähtyivät laitumen laitaan ja heillä olikin aikomus myydä se sonni.
Sitten olin jossain myyjäisissä, missä jollakin naisella oli aivan ihana toppi myynnissä.
Sellanen alustoppi yhdistettynä vaalean läpikuultavan harsomaiseen kankaaseen, sellanen kakskuosinen. Jotakin rypytystä, kukkia ja jotenkin semmonen keijukaismainen koko hörsylä.
Ei siis yhtään minuntyylinen, mutta unessa ihastelin sitä asuna.
Yks yö näin unta vanhoista luokkakavereista.
VastaaPoista(meillä on abien kokous ens kuussa)
Muistan unesta, kuinka kolme naista oli samannäköisiä kuin nuoruudessa ja heillä kaikilla oli kaulassaan eriväriset virkatut pitsiliinamaiset kaulakorut. Pylväitä ja kiinteitä silmukoita. Kierteellä pitsiliinan reunukset :)