Syksy puutarhassa

Viikonloput ovat menneet mukavasti maalla.
Siellä ei ole nettiä, onneksi, vaan tekemisen meininkiä.
Siellä on paljon lehtivihreetä, kasvavaa ja korjattavaa.
Sipulia olin nostanut aiemmin osan maasta,
tais olla kasvavalla kuulla, mikä lie sopiva aika sinänsä?
mutta en nostanut silloin kaikkia, koska eivät olleet tuleentuneet,
elikkä vihreä varsi oli liian vihreä ja tanakka,
eikä sitä saa kunnolla kiinni kierrettyä,
eikä se sipuli sitten säily kunnolla.
Mutta nyt otin sitten loput viikoksi ulkokatokseen
ja viikon päästä katkasen varret, kierrän kiinni
 ja kuivattelen leivinuunin päällä.

Lehtikaali on vasta nyt lähtenyt oikeen vihreeseen kasvuun.
Sitäkin olen jo pariin otteeseen kuivattanut leivinuunin jälkilämmössä.
Siitä saa satoa pitkälle syksyyn.
 Pehmeitä pieniä ylälehtiä oon napsinut suoraan suuhun.
Purjo saa vielä kasvaa, samoin punajuurella ei ole kiirettä.
Josko hauduttas ens viikonloppuna juureksia uunissa,
suoraan maalta; se siinä onkin parasta tuossa kasvimaahommassa.

Omenia on runsaasti, mutta ovat kaikki vielä raakoja.
Karhunvatukassa oli kesällä runsaasti kukkia ja nyt raakileita,
ja ensimmäisiä kypsiä maistelin tänään. Se aromi!
Voi kun ehtisivät kypsyä ja olis poutaakin joskus
eitteivät homehtuisi.

Tuo yks iso lehtivihree on piparjuurta, jonka joskus ammoin
lykkäsin häthätää äkkiä multiin karviaisen juurelle,
ja siinähän se on törröttänyt viimeset kolkäät vuotta vissiin..
mitä sitä hyvää symbioosia pilaamaan.

Varjoliljan ja akleijan siemenkotelot olivat niin mukavan graafisen näkösiä,
että piti kuvata.
Lumimarjassakin oli sekä kukkaa että marjaa,
vähän niinku noissa auringonkukissakin,
toinen loistossaan ja toinen vasta sykeröllään.
Ei ne paljon kääntyile aurinkoa kohti tänä syksynä.

Sitä ihteesä elikkä lehmänpaskaa kärräsin kottikärryillä
ainakin kymmenen kertaa
lantalasta mustaherukoitten juurelle,
ja tänään niitin lehtivihreetä lannan peitoksi, viherlannotusta.

Että jos tuolla taivahalla on nyt
muuttuvan maan merkissä olluna
Mars - Merkurius Neitsyt yhtymä,
niin se on olluna justika tätä,
Merkuriuksen lehtivihreetä ( yhteyttäjä )
keskenkasvuisuutta kasveilla, ehtiikö ja millon,
ja puutarhahommia.
              Tekemisen meininkiä.

Parastahan siellä maalla on ulkosauna,
josta on vielä palanut lamppu,
eikä ole tullut uutta hommattua,
ja siksi saunominen menee kynttilän tunnelmallisessa valossa.
Ja että sen jalkakylvyn tarpeet saa sieltä pihan laidalta;
kissanminttua, mustaherukanlehtiä, kirveliä, ratamoa,
lehmusta ja mesiangervoo ja millon sun mitäkin.
Ja
onhan siellä se kaksion kokonen tupa,
ikkunat joka ilmansuuntaan,
ja kangaspuissa mattoloimi sadepäivän ratoksi.
Syntyy vaaleenpunasta, hempukkaa,
entisten nuorten sävistä kuunnellen..

joo,
Kuu 25 Leijona,
oli siinä Yläsolmulla 24 Leijona,
että silleen nautiskellen