Mestarisnummerot on mukavia, niitä aina välillä sattuu tupsahtamaan.. Kittos pierusta, ei haissut maali ennää..:)
Kävin kattomassa yhtä "talvipessää", mut kovin oli ahtaan olonen tähän väljyyteen tottuneelle. Sitten pitää totutella rosemaryn painajaistukkamalliin kattoessaan peiliin, kallon muoto näkkyy, mut mikäs muodossa.. Tässä tienoilla oli satanut lunta mut ei vielä täällä. Mut pipo piti kaivella kallonsa suojaksi, pakkasta oli, pyörän vaihteetkin jäässä, onneks jäivät sille lunkimmalle polettavalle.
Kuu siirty Oinaaseen, ja karhu heittää yläfemmalla terveisiä Saturnukselta, jotta viisaus on merkityksien ymmärtämistä.
FEMMOISTA Meillä on sekarotuinen karhukoira. Se kun menee seljälleen jalkojen eteen että rapsuta, niin samalla heittää yläfemmat; venyttää oikean tassun sojottamaan ja siihen pitää läpsäyttää yhteisymmärryksen merkki. Sen jälkeen tassu rentoutuu ja maaru tulee rapsutetuksi.
Ennen en tiennyt miksi koiranilma on just koiranilma. Edesmennyt kun inhosi lenkkejä 'huonolla' säällä. Tämä kamun kanssa pisimmät lenkit tehdään tuulessa ja sateentuiskussa ja sehän sopii mulle tuiverrushullulle. Kippurahäntä, rakas tyttönen, astrologinen muukalainen, asettui elämäämme kuusivuotiaana kodinvaihtajana.
Sekarotuset taitavat olla niitä viisaita koiria, ei jalostettua rotuylpeyttä rasitteena..? Itelläni oli kans joskus kodinvaihtaja, kettuterrieri, josta sittemmin minunkinpiti luopua. Sen koiran kohtalo oli ilmeisesti juurettomuus, kuin myös ehkä sopeutumattomuus. Mää en osaa aaatella itelleni koiraa näissä oloissa. Kuvittelen eläimen vaativan vielä enämpi tilaa kuin oma nousujouskari,vapautta... Joskus hämmentää, että miks jotkut koirat ei kelleen muille ohikulkeville hauku mut sitten mulle. Niinku ne kuulis jo kaukaa, mut miks? Uhkaava? Varotettava?
Joo, seropit ovat mun juttu. Jännitti kyllä hyppy tuntemattomaan, jo aikuinen koira kokemuksineen, päärodultaan vahva, juureva... eka tapaaminen oli kun se tuotiin meille kampsuineen! Hyvin kävi, kuin oltaisiin aina tunnettu. Mutta ei se aina natsaa, silloin on tehtävä toiset ratkaisut.
Jousimiehethän usein kaveeraa koirien kanssa? miehellä nousu- itselläni Kuu- joukkari. Maankiertäjiä oltu, edell. koirat seuranneet mukana, mutta nyt ollaan (kai) asetuttu. Luulisin.
Ehkä sulla on jokin tietty energia jonka koirat aistii - tai tosiaan kuulee. Ei se välttämättä ole ollenkaan negatiivista, jokin vaan minkä tietyt koirat huomioi. Meidänkin koira yhtä ihmistä haukkui huolella ja hartaudella aina tavatessa, vaikka tämä jututtaa sitä ja lähikontakti on sopuisa. Eikä se ollut mitään pikkusievää 'hau, hau' vaan ihan pataluhaksi, kyl nolotti:/No nyt rauhoittunut, kun 8kk tutustumista takana.
joo, se koira on suomenpystykorva, jos se haukkuu mua oravana..:)
Hyvinkin nousujoukkarit ja kuujoukkarit koiraihmisiä, muttei ite aurinkojoukkarit. Ystävällä on lauma lapinkoiria, nousujoukkari ja aurinko oinas. Kuujoukkarille koira tärkein, sitten perässä muut kaksjalkaset..karrikoiden. Oinaat ovat koirarakkaita ehkä eniten omassa tuttavapiirissä.
Hauskat mestarisnummerot: 11:44 kun olet laittanut tämän.
VastaaPoistaJaan kanssanne aivopierun ja lempilinkin.
'Matkalla tähän talvipesään
kun on vielä matkaa kesään..
ei ole siellä maali märkä
vaan kuiva, värikäs on härkä'
http://www.lascaux.culture.fr/#/fr/02_00.xml
-elektra-
Mestarisnummerot on mukavia,
VastaaPoistaniitä aina välillä sattuu tupsahtamaan..
Kittos pierusta, ei haissut maali ennää..:)
Kävin kattomassa yhtä "talvipessää",
mut kovin oli ahtaan olonen tähän väljyyteen tottuneelle.
Sitten pitää totutella rosemaryn painajaistukkamalliin kattoessaan peiliin, kallon muoto näkkyy,
mut mikäs muodossa..
Tässä tienoilla oli satanut lunta mut ei vielä täällä.
Mut pipo piti kaivella kallonsa suojaksi,
pakkasta oli, pyörän vaihteetkin jäässä,
onneks jäivät sille lunkimmalle polettavalle.
Kuu siirty Oinaaseen,
ja karhu heittää yläfemmalla terveisiä Saturnukselta,
jotta viisaus on merkityksien ymmärtämistä.
FEMMOISTA
VastaaPoistaMeillä on sekarotuinen karhukoira. Se kun menee seljälleen jalkojen eteen että rapsuta, niin samalla heittää yläfemmat; venyttää oikean tassun sojottamaan ja siihen pitää läpsäyttää yhteisymmärryksen merkki. Sen jälkeen tassu rentoutuu ja maaru tulee rapsutetuksi.
Ennen en tiennyt miksi koiranilma on just koiranilma. Edesmennyt kun inhosi lenkkejä 'huonolla' säällä. Tämä kamun kanssa pisimmät lenkit tehdään tuulessa ja sateentuiskussa ja sehän sopii mulle tuiverrushullulle. Kippurahäntä, rakas tyttönen, astrologinen muukalainen, asettui elämäämme kuusivuotiaana kodinvaihtajana.
Sekarotuset taitavat olla niitä viisaita koiria,
Poistaei jalostettua rotuylpeyttä rasitteena..?
Itelläni oli kans joskus kodinvaihtaja,
kettuterrieri, josta sittemmin minunkinpiti luopua.
Sen koiran kohtalo oli ilmeisesti juurettomuus,
kuin myös ehkä sopeutumattomuus.
Mää en osaa aaatella itelleni koiraa näissä oloissa.
Kuvittelen eläimen vaativan vielä enämpi tilaa kuin oma nousujouskari,vapautta...
Joskus hämmentää, että miks jotkut koirat ei kelleen muille ohikulkeville hauku mut sitten mulle.
Niinku ne kuulis jo kaukaa, mut miks?
Uhkaava? Varotettava?
Joo, seropit ovat mun juttu. Jännitti kyllä hyppy tuntemattomaan, jo aikuinen koira kokemuksineen, päärodultaan vahva, juureva... eka tapaaminen oli kun se tuotiin meille kampsuineen! Hyvin kävi, kuin oltaisiin aina tunnettu.
VastaaPoistaMutta ei se aina natsaa, silloin on tehtävä toiset ratkaisut.
Jousimiehethän usein kaveeraa koirien kanssa? miehellä nousu- itselläni Kuu- joukkari. Maankiertäjiä oltu, edell. koirat seuranneet mukana, mutta nyt ollaan (kai) asetuttu. Luulisin.
Ehkä sulla on jokin tietty energia jonka koirat aistii - tai tosiaan kuulee. Ei se välttämättä ole ollenkaan negatiivista, jokin vaan minkä tietyt koirat huomioi. Meidänkin koira yhtä ihmistä haukkui huolella ja hartaudella aina tavatessa, vaikka tämä jututtaa sitä ja lähikontakti on sopuisa. Eikä se ollut mitään pikkusievää 'hau, hau' vaan ihan pataluhaksi, kyl nolotti:/No nyt rauhoittunut, kun 8kk tutustumista takana.
joo, se koira on suomenpystykorva,
Poistajos se haukkuu mua oravana..:)
Hyvinkin nousujoukkarit ja kuujoukkarit koiraihmisiä, muttei ite aurinkojoukkarit.
Ystävällä on lauma lapinkoiria,
nousujoukkari ja aurinko oinas.
Kuujoukkarille koira tärkein, sitten perässä muut kaksjalkaset..karrikoiden.
Oinaat ovat koirarakkaita ehkä eniten omassa tuttavapiirissä.