2.7.2012

Viime tingassa

Viime tingassa.
Kun aurinko on laskemassa ja valo sopivasti viisto.
Mistä lie koko sanonta; viime tingassa?
Englanniksi at last hour tai last moment
ehkä sitten suomeen tullut ruotsin kielestä en timme, viimesellä tunnilla?
mikä se sitten lieneekään.
Meikäläisen sanavarastossa tinka on taas kakaroitten kina, erimielisyys.
Ja sitä riittää, tinkaa.
Mutta entäs sitten, jos viime tingasta myöhästyy?
Tuleeks uutta viimestä hetkee??

Mars 29 Neitsyt
Ei ollut vielä viime tingassa kuivata lipstikkoja tahi mäkimeiramia,
mutta tulipahan tehtyä.
Tuli käytyä hammaslääkärissäkin.
Ehkä viime tingassa paikkuuttamassa huhtikuulla irronneen amalgaamin monttu.
Lääkäri oli nimestä päätellen virolainen, hoono soomi,
mutta osas tuo anteeksi sanoa, kun pora osu ikeneen ja minä kavahdin.
On se jännä, että vaikkei se fyysisesti niin sattunut, niin kyyneleet tulvahti tummien lasien takana silmiin.
Jollain tasolla sitä tiedosti oman haavoittuvaisuutensa;
toisella ihmisellä on valta satuttaa sinua,
ja silti sinun on vain luotettava..

Eilen oli hieno päivä kaikkinensa ja sitten sen piti päättyä pienoiseen pettymykseen.
Enkä ollut ainua, joka eilen koki pettymystä.
Ystävä soitti samantapaisesta kokemuksesta.
Ihmisiin tykästyy ja aattelee, että se on ok tyyppi ja sitten siitä huomaa vaikka ahneutta,
eikä tunnukaan enää niin ok ja toivoo ettei ois sitäkään tarvinnut tulla esille,
tai jos on vastapalvelusta vailla mukamas ystäviltä, niin  puheet eivät pädekään,
ja yksin olet sinä ihminen, tai ehkä et ihan yksin,
on vielä joku, jolle purkaa pettymyksensä.
Ja että molemmat pettymykset tulivat juurikin siitä, ettei meille olekaan raha enää niin tärkeää,
vaan ehkä esim. yhteisöllisyys, välittäminen,
mutta että, paljon on vielä niitä, jotka arvottavat materian kautta.
Omiin harhakuvitelmiinsako siinä vain törmää??

Mutta, on se vaan elettävä,
ja mieluiten viime hetkeen asti nauttien,
elämää kunnioittaen.

Kuu 27 Jousimies
galaktista keskusta resonoiden.. 



4 kommenttia:

  1. Olisko siinä kyse siitä omasta motiivista, mitä etsii ja miksi.
    Yksin oleminen ei ole yksinäisyyttä vaan vapautta, katsoa mitä haluaa, mutta se motiivi...
    Ehkä tuo Venuksen toinen auringon ohitus myöskin paljastaa itsestä ja muista enemmän kuin ennen,siirtymistä fyysisen elämän tarpeista, kiipeämisen sillä pystyn puulla ristillä, sielun parhaaksi, persoonan vaikertaessa.
    Mukavaa itsesi kanssa olemista, tiedä mitä haluat.
    Mateve täältä kauniin päivän alkaessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Motiivistapa hyvinkin, niin itsellekin tuli ekana mieleen. Että jos olettaa / odottaa vastapalvelusta, niin omakaan toiminta ei ole ollut välttämättä pyyteetöntä.
      Tai jos on rahapula, tiukkaa, niin työtuntejaan laskee eri motiivilla kuin jos työtään tekee siitä nauttien ja palkan tietää riittävän juokseviin menoihin, eikä se nouse työntekemisen pääasialliseksi motiiviksi.

      Kun työstään nauttii, on läsnä ihmisille,
      on katsekontaktissa, siinä hetkessä,
      niin jotenkin se vilpittömästi tullut kiitos,
      (sen kuulee äänen lämmöstä)
      on ainakin yhtä palkitsevaa kuin se palkka,
      jolla vuokransa maksaa.
      Että sitä haluten, on ollut mukavaa itseni kanssa.
      Sitäkin on ollut mielenkiintoista seurata, miten ihmiset reagoivat persoonaasi,
      joku voi spontaanisti halata,
      mutta jotkut peräytyvät sen metrin taaksepäin,
      kuin antaen tilaa tai itseään suojellakseen??

      Tuosta yksinäisyydestä tuli mieleen yks uni viime viikolta. Rinnastin itseni sen unen hahmoon.
      Vanhassa maakellarissa oli varjomaisena hahmona, silhuettina, pitkän ja laihan naisen sivukuva, kolmiomainen hame päällä mennen oikealta vasemmalle. Se kellari oli tavallaan läpivalaistu, nainen kuin röntgenkuvasta esiin tullut ja korkeampi kuin kellari fyysisesti.

      Poista
    2. No niitä pinnanalaisia omia varjoja tuleekin ymmärtää ja tiedostaa, hyvin olet tehnyt niitä, kun jo isompi koloaan, vai onko se menneiden, suvun ja inkarnaatioiden varjoja näytille änkeemässä?

      Poista
    3. Niin, mietin vähän sitä, että oliko se tuon paikan, jossa maakellari sijaitsee, "henkiä",
      ja että mikä viesti sillä sitten oli minulle,
      joka nyt toimin paikan "hengettärenä" muille?
      Ehkä siinä oli jotain Dianamaista metsässä vaeltajaa (kellari metsän puolella rinteessä ja hahmolla lyhyt hame).
      Lainsuojattomien suojelija
      ja Cerestä maan antimien äärellä kellarissa.
      Ehkä siinä on myös varjojen lisäksi voimavaroista ammentamista??
      Mikä on minulle luontaista ja ominta, siitä on jaettavaksi muillekin?
      Se oli semmonen jännä välähdys koko uni just ennenku heräsin.

      Poista