17.3.2011

Kaihoa

Leijonakuussa on kaihoa, romantiikkaa, melankoliaa, haikeutta
ja unelmia. Ainakin omassani. Leijonan sydän pakahtuu.
Radiosta tuli tänään näitä, mistä nykynuoriso sanoo neverheard,
mut ei se mitään.
Ite tulin tästä haikeelle tuulelle ja muistelin äitiäni laulelemassa hellan ääressä.
Haaveilkaa, antakaa musiikin helliä.
Sävelten soljua.
Kuu 27 Leijona 
oppositio Ceres 28 (min mamma) ja Neptunus 29 Vesimies.
Mut on se tuo taivaskin kaunis.
Ja kuu raiteellaan :)


Haaveiluani vissin lisää Marsin kolmio Kaloista Venukselle
ja Venuksen neliö Vesimiehestä Skorpioni stelliumiin noin ylipäätään.
tr Merkurius 13 Oinas tekee kvinkunssia Neptunukselleni.
En sanojani sinulle mä kertaa...

5 kommenttia:

  1. Silloin kun Venus ja Neptunus on mukana omissa kuvioissa niin silloin on aistitkin herkillä.
    Se bussikuski, jonka mielsin aiemmin jotenkin tylyksi, ehkei se olekaan, ehkä se on vaikka Skorpioni :)
    Mutta siis hän poltti pikkusikarin ennen autoon astumista ja sitten kun hän ojensi sen kuitin ja tunsin sen sikarin tuoksun, niin vajosin niin muistoihini ja olin pakahtua siihen paikkaan..
    Ja sitten Aurinko paistoi niin lämpimästi ulkosaunan edustalla ja oli niin keväinen olo ja siitä tuvan nurkalta oli jo maa lumilingon jäliltä näkyvissä ja muistin miten lapsena oli kiirus mennä paljain jaloin hetimiten kokeilemaan..
    ja ja..oi oi oi
    on se tää elämä,
    joskus ihan kaihoisan ihanaa..
    Niin pienistä asioista on muistojen arkku toivoa täynnä.

    VastaaPoista
  2. Olipa hieno biisi, vaikken ollutkaan ennen oikeasti kuullutkaan.

    Mullakin on tuollaisia kaihokohtauksia, mutta ehkä enemmän kuu- kalat aikoina. Olisko jotain sellaista, että kun osuu omaan, niin kuu on voimallisempi?

    Mä olen tänään miettinyt omaa onnettomuusaltiuttani: viime torstaina vetäsin tosi syvän haavan veitsellä vasempaan etusormeen, eilen kaaduin jäälle ja oikea käsi aukesi ja samana iltapäivänä polvi viiltyi kaakeleista auki. Hevonenkin yritti tänään jotain hulivilitoimintaa ja saada mut pois selästä, mut pah, ei saanu :D

    Tiedän tai ainakin luulen tietäväni, miltä kirjoittamasi kaiho tuntuu. Olen kyllä itse silloin lähinnä surullinen ja tuntuu etten kiinnity. Mutta en tiedä, onko sulla näin?

    indiima

    VastaaPoista
  3. Oon sellanen haaveilija.
    Rakastunut rakkauteen vissiin,
    Venukseni peräytyy kohti Neptunusta kartallani.
    En minäkään vissiin kiinnity,
    jotenkin sitä on luovuttanut jo ennen yrittämistä,
    ei tee aloitteita, ei viestittele sikarintuoksusta saati ikävästä,
    pitää vaan tuntee tunteet sisällään,
    ei kertaa sanojaan...
    onhan siinä surullisuutta mutta samalla sellasta haikeeta onnen tunnettakin,
    niistä hetkistä, joista muistot ovat syntyneet.

    Aattelin että muillakin ois voinu olla kun tuo Kuu oo oppositiossa Neptunukseen.
    Sullakin indiima ihan hollillaan :)

    Onnettomuusalttius,
    tr Chiron yhtymä Mars,
    tarviiks muuta?

    -nikki-

    VastaaPoista
  4. Ehkä mulla on nyt liikaa ajatuksia. On kovin aktiivinen olo, silloin mulla ei ole niin paljon kaiholle tilaa. Aktiivinen meinaa tässä sitä, että hikoilee oikein kunnolla. Ehkä tänään illalla voin vähän kaihotakin, äijä on keikalla ja minä yksin illan kotona, vääntäen töitä.

    indiima

    VastaaPoista
  5. Tajusin nyt vasta, että sehän tuli eilen yöllä läpi mun uniin. Neptunus, vesi, kuu.

    indiima

    VastaaPoista