31.1.2018

Aivan mahtava!


Lasten punaiset posket,
huuruinen pakkaskeli,
luistinterien metallinen ääni vasten jäätä,
ja harmaansinertävän jään pinta yhtä rosoinen
kuin taivaalla loistavalla kuulla,
jonka sattumalta iltapäivän hämyssä
älysin nousevan rakennuksen takaa,
ennen kuin se peittyi taas savunsinisiin pilviin.
Aivan mahtava!

Huomenna on täysikuu
ja kuunpimennys 11 Leijonaa et Vesimiestä.
En oo hirveesti pimennyksistä piitannut;
mieltänyt ne lähinnä luonnossa tapahtuviksi
myrskynelkeiksi.
Mutta nyt, kun on itellä kuunpaluu,
jonka nousulla syntymä-Aurinko loistaa,
proge Saturnus on 11 Vesimies,
proge jellonakuukin hollilla,
ja kattiakans kasihuoneen Pars Fortuna
peittyy pimentoon,
tr Mars nousulla ja Jupiter keskellä Marsin hallitsemaa rypästä,
eikä näissä mithää,
mutku sitten samalla huomasin,
että Veskari-velipojalle pimennys
osuu melkeinpä minuutilleen ASC - DC -akselille,
ja se pimennyksen tr Ceres rx 11 Leijona
on sitten siinä nousulla,
ja vastapäätä Vesimies Mars.
Että
ajatuksissakin se mahtava kuu
jotenkin peittyi sinne savunsinisiin pilviin..

Josko se täydenkuun Aurinko valaisisi
sitä Pars Fortunaa vastapäätä olevaa
objektiivisen tietoisuuden pistettä,
kuten Nummela on sen kirjassaan nimennyt.
Vesimiehessä sopivasti,
intuitiivisen tiedon lähde.

Mäne ja tiijä.

Kuu 2 Leijona

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti