Kasvava Kuu, Vesimies ja sitten Kalat. Kyllähän se kuvittelu laajenesi, liiankin helposti, mutta kun nyt ei saisi. Yritän palapelin ja virallisten paperien avulla pitää sen kurissa.
Ei tartte kuin Plejadeista lukea, niin lähden lentoon!
Eiks kiinteän ilman, Vesimieskuun aikaan, voikin lähteä lentoon :)
No otsikko lähti Neptunuksen mielikuvituksesta, johon Kuu 28 Vesimies nyt just yhtyy. Eka kuva ois sitä, Neptunuksen värimaailmaa, tai mielikuvitellen ystävän lahjoittama pieni pyramidi keskellä takapihaa. Pienoismalli, jonka avulla yrittää ymmärtää suuria rakennelmia, vaikka niiden suurien pyramidien salaisuuksia, tähtikoordinaatioita.
Männyn runko taas hehkuu auringonkultaa, ja rungosta löytyykin Saturnuksen ylösnostettu risti ja ajatus karkaa Saturnuksen kulta-aikaan, tai vain korkeuksiin, irti materiasta.
Köynnöksen marjavarjot ovat melkeinpä mielenkiintoisempia kuin itse marjat. Varsinkin tuo alimmainen varjo kertoo ihan omaa tarinaansa.
Naapurin nassikka avasi oven auringolle, ja se oli siinä, valo hetken pienen, ja kohta poissa. Valokuvaaminen, miksei myös Neptuninen elokuvaaminen, on hetkestä kiinni, hetkessä elämistä. Sama valo ei toistu koskaan. On "nähtävä" ja "katsottava" silloin kun on aika. Ehkä siitä kertoo hra Ajan Saturnuksen kolmio Neptunukselle. Luova ilmakolmio, "valotuskolmio" vissiin sitten tänään.
- Tuli tarve lähteä ostosreissulle. Kuvittelin löytäväni uuden takin. Oi ja löysinkin, mutta oli vähän nafti. Italialainen naisellisilla leikkauksilla, todella hyvin tehty, pehmeää kokovillaa oleva pitkä takki. Alkuperäisellä hinnalla en ois ees uneksinu, mutta ois vielä ollut ainua ja huimassa alennuksessa, mutta nafti, liian pieni. Harmitti. No se unelma jääköön sitten vielä kuvitteluksi. Kokopitkä, naisellinen villakangastakki. Kaikki toppatakit olivat hirveitä pussikuplia. En tyytynyt kohan-on vaihtoehtoon. Että jäi uusi takki kuvitteluksi. No Jouskarinousu löysi sitten mustavalkeet kuomat jalkaansa tuleville pakkasille. Reippailuun, pyöräilyyn, lumitöihin, pellon poikki tarpomiseen. Äkkiä jalkaan sujautettaviksi ja menoksi.
- Eros 28 Leijona on Kuu-Neptunusta vastapäätä. Kuvittele romantiikkaa ilmassa. Pah. Mistähän se mieli kuvitteleekin kaikenlaista? Kaikki istuivat taas hiirenhiljaa linja-autossa ja mun mieli kuvitteli vaikka minkälaista bussinryöstäjää ja kohtauksia..=) Menomatkalla yks vanhempi mies jutteli kuskin kanssa, kuinka ihmiset nykyään valittavat leipä suussaan, vyö yltää toista metriä ja sittenkin elämä on niiiiiiiiin kurjasti, eikä rahat riitä mihkään. Mua huvitti. Olin ihan samaa mieltä. Oli sitä sukupolvea, joka muisteli radion tuloa 1954. Miten se oli todella uutta ja ihmeellistä.
Ja se uusi ostoskeskus entisen linja-autoaseman kohalla on ihan, sanonko mistä. Oon kai vanhanaikainen, mutta minusta on kiva avata ovi pieneen putiikkiin ja astua sieltä sitten ostosten kanssa ulkoilmaan, eikä notkua lasiakvaariossa. Yök. Vyö ei ole toista metriä =)
No oothan vauhdissa! Minun pitikin sanoa noista kuvista, mutta kun olen niin ihtekeskeinen. Siis tosi oivallisia väläyksiä. Vaikka ei minun mielikuvituskaan riittänyt löytämään Saturnusta männynrungosta.
Olisin suonut sinulle sen takin. Jos vaikka olisit laihtunut, vai pituudestako se kiinni oli?
Ei mun laihtua tartte, pituuteni nähden olen liiankin laiha =). Mut olen raamikas, harteikas, vahvaluinen, ja hartioista ottaa sitten kiinni. Tai olen hyvinkin ronkeli liikkuvuuden suhteen, nousujouskaria ei saa ahistaa =) Ja rinnan kohilta oli tiukka, vaikken isorintanen olekaan, mut isot keuhkot vie tilaa =) Jotenkin mun on vaikea ostaa itelleni ns. naisellisia vaatteita. Ne on enämpi järkeviä ja mukavia päällä ja laadukkaita materiaaleiltaan. Kesäaikaan on mukava pitää hameita ja mekkoja.
- Mänty on kuulemma feminiininen puu, kuten lehtipuutkin. Vaaka ja Venus, feminiinistä kauneutta, Saturnus-Vaaka. Venus juuret ovat syvällä maassa, mut henkinen pyrkimys on ylemmäs, eikö? Saturnuksen risti on yläpuolella, vähän kuin "ristinsä kullakin" eikä kellekään enämpi kuin jaksaa kantaa.
Kasvava Kuu, Vesimies ja sitten Kalat.
VastaaPoistaKyllähän se kuvittelu laajenesi, liiankin helposti, mutta kun nyt ei saisi. Yritän palapelin ja virallisten paperien avulla pitää sen kurissa.
Ei tartte kuin Plejadeista lukea, niin lähden lentoon!
Eiks kiinteän ilman, Vesimieskuun aikaan,
VastaaPoistavoikin lähteä lentoon :)
No otsikko lähti Neptunuksen mielikuvituksesta,
johon Kuu 28 Vesimies nyt just yhtyy.
Eka kuva ois sitä, Neptunuksen värimaailmaa,
tai mielikuvitellen ystävän lahjoittama pieni pyramidi keskellä takapihaa.
Pienoismalli, jonka avulla yrittää ymmärtää suuria rakennelmia, vaikka niiden suurien pyramidien salaisuuksia, tähtikoordinaatioita.
Männyn runko taas hehkuu auringonkultaa,
ja rungosta löytyykin Saturnuksen ylösnostettu risti ja ajatus karkaa Saturnuksen kulta-aikaan,
tai vain korkeuksiin, irti materiasta.
Köynnöksen marjavarjot ovat melkeinpä mielenkiintoisempia kuin itse marjat.
Varsinkin tuo alimmainen varjo kertoo ihan omaa tarinaansa.
Naapurin nassikka avasi oven auringolle,
ja se oli siinä,
valo hetken pienen,
ja kohta poissa.
Valokuvaaminen, miksei myös Neptuninen elokuvaaminen, on hetkestä kiinni,
hetkessä elämistä.
Sama valo ei toistu koskaan.
On "nähtävä" ja "katsottava" silloin kun on aika. Ehkä siitä kertoo hra Ajan Saturnuksen kolmio Neptunukselle. Luova ilmakolmio,
"valotuskolmio" vissiin sitten tänään.
-
Tuli tarve lähteä ostosreissulle.
Kuvittelin löytäväni uuden takin.
Oi ja löysinkin, mutta oli vähän nafti.
Italialainen naisellisilla leikkauksilla,
todella hyvin tehty, pehmeää kokovillaa oleva pitkä takki. Alkuperäisellä hinnalla en ois ees uneksinu, mutta ois vielä ollut ainua ja huimassa alennuksessa,
mutta nafti, liian pieni. Harmitti.
No se unelma jääköön sitten vielä kuvitteluksi.
Kokopitkä, naisellinen villakangastakki.
Kaikki toppatakit olivat hirveitä pussikuplia.
En tyytynyt kohan-on vaihtoehtoon.
Että jäi uusi takki kuvitteluksi.
No Jouskarinousu löysi sitten mustavalkeet kuomat jalkaansa tuleville pakkasille.
Reippailuun, pyöräilyyn, lumitöihin, pellon poikki tarpomiseen. Äkkiä jalkaan sujautettaviksi ja menoksi.
-
Eros 28 Leijona on Kuu-Neptunusta vastapäätä.
Kuvittele romantiikkaa ilmassa.
Pah.
Mistähän se mieli kuvitteleekin kaikenlaista?
Kaikki istuivat taas hiirenhiljaa linja-autossa ja mun mieli kuvitteli vaikka minkälaista bussinryöstäjää ja kohtauksia..=)
Menomatkalla yks vanhempi mies jutteli kuskin kanssa, kuinka ihmiset nykyään valittavat leipä suussaan, vyö yltää toista metriä ja sittenkin elämä on niiiiiiiiin kurjasti, eikä rahat riitä mihkään. Mua huvitti. Olin ihan samaa mieltä.
Oli sitä sukupolvea, joka muisteli radion tuloa 1954. Miten se oli todella uutta ja ihmeellistä.
Ja se uusi ostoskeskus entisen linja-autoaseman kohalla on ihan, sanonko mistä.
Oon kai vanhanaikainen, mutta minusta on kiva avata ovi pieneen putiikkiin ja astua sieltä sitten ostosten kanssa ulkoilmaan,
eikä notkua lasiakvaariossa. Yök.
Vyö ei ole toista metriä =)
No oothan vauhdissa! Minun pitikin sanoa noista kuvista, mutta kun olen niin ihtekeskeinen. Siis tosi oivallisia väläyksiä. Vaikka ei minun mielikuvituskaan riittänyt löytämään Saturnusta männynrungosta.
VastaaPoistaOlisin suonut sinulle sen takin. Jos vaikka olisit laihtunut, vai pituudestako se kiinni oli?
Ei mun laihtua tartte, pituuteni nähden olen liiankin laiha =).
VastaaPoistaMut olen raamikas, harteikas, vahvaluinen,
ja hartioista ottaa sitten kiinni.
Tai olen hyvinkin ronkeli liikkuvuuden suhteen, nousujouskaria ei saa ahistaa =)
Ja rinnan kohilta oli tiukka, vaikken isorintanen olekaan, mut isot keuhkot vie tilaa =)
Jotenkin mun on vaikea ostaa itelleni ns. naisellisia vaatteita. Ne on enämpi järkeviä ja mukavia päällä ja laadukkaita materiaaleiltaan.
Kesäaikaan on mukava pitää hameita ja mekkoja.
-
Mänty on kuulemma feminiininen puu,
kuten lehtipuutkin.
Vaaka ja Venus, feminiinistä kauneutta,
Saturnus-Vaaka.
Venus juuret ovat syvällä maassa,
mut henkinen pyrkimys on ylemmäs, eikö?
Saturnuksen risti on yläpuolella,
vähän kuin "ristinsä kullakin"
eikä kellekään enämpi kuin jaksaa kantaa.