Sielunruokaa

Olin allapäin ja nuupee. Menin metsään.
Sinne ikiomaan maisemaan.

Metsästäjäkin sanoo, että siellä kävelee kuin puistossa. Nauttien.

Rakastan valon ja varjon leikkiä. Kuusien turvaa. Metsän tuoksua.

 Kuusen kylkeen oli laskeutunut outo uhvo.

Oli siellä näitäkin herkkuja.

Kuvakulma et aurinko hehkuttaa niitä.
Tässä naturellimmin.

Keräsin haaparouskuja ja kiersin lapsuuden polkuja. Ohi sammaloituneen montun, jossa leikin käpylehmillä, sillä aikaa kun isä teki tukkikuormaa hevosrekeen. Neljän polun risteyksessä muistin mummon kanssa tehdyn mustikkareissun.
Niitäkin löytyi vielä. Mustikoita. Isoja mollukoita.
Hirvikärpäset löysivät minut. Niitäkin riitti kotiin viemisiksi.


Kuu 27 Jousimies vaelsi tänään metsässä
ja hoiti sieluansa ja nautti äitimaan antimista
neliö Ceres rx 25 Kalat.