15.2.2015

Hetkinen

                              
                                       Kulkee hetkinen toiseen hetkeen
                                                                            menneisyyteen vaipuu ..
Sunnuntaisäveliä.
Oikeestaan ajattelin kuolemaa
tämän noviilin ja planeettojen myötä,
Saturnus 4 Jousimies noviili Pluto-Ceres 14 Kauris
ja sitten etymologisesti moment,
minute, importance, weight, value
ja sieltä taas Hemingwaynen Death in the afternoon,
ja härkätaistelun hetki ennen viimeistä iskua,
ja kyse on pelosta ja rohkeudesta,
hetken kohtaamisesta,
ja siitä ajatus meni eilen luettuun Tommy Tabermannin lauseeseen
Epäröinnin kynnyksellä kysy itseltäsi, kuinka paljon rohkeutta uskallat tänään jättää käyttämättä
Rohkeus ja pelko ois Marsia,
Aurinko 26 Vesimies semisekstiili Mars 26 Kalat

Hetken kuva Auringon valoista ja varjoista,
ja miten sekin muuttuu siitä hetkestä,
kun katolta liukuva lumi putoaa maahan tehden uusia kuvioita.
Elämän kerroksellisuutta.

Tänään on laskiaissunnuntai.
Laskeudutaan paastoon, joka kestää 40 päivää.
Noviili on 40 astetta, 40 päivää, onko luvuilla mitään yhteistä?
En tiijä, Ceres tankkaa mantelimassaa kermavaahdolla.
Miettineekö talven muonavarastojen riittävyyttä?
Vai kylvääkö siemeniä multaan uutta kasvua varten?
Ehkä uudenkuun jälkeen kasvavalla kuulla,
härkäkuun aikaan vois olla hyvä, tai neiitsytkuulla.

Sitten keskusteltiin suolen toiminnasta, Tiede-lehden artikkeli,
ja siitä että mielenterveys alkaa suolistosta.
Tarvitaan suolistobakteereja, puhtaus ei olekaan puoli ruokaa.
Sekin Cerestä, ei masennuta, eihän, vaik ois keliakia ja diabetes.
Tiede-lehdessä oli myös siitä, kuinka monet ihmiset kuulevat ääniä päässään,
käyvät ns. dialogia mielessään; sisäinen ääni puhuu vasemmasta aivopuoliskosta.
Millä tavalla minun sisäinen ääneni on "terve",
mutta skitsofreenikon "sairas" ?
Sairas, kun  ääni oikeuttaa pahuuden?
Onko jatkuva itsetutkiskelu ja terapiointi sittenkään hyvästä,
jos se vahvistaa sisäisen äänen itsenäiseksi ajattelijaksi ja tekee meidät onnettomiksi?
(Tiede / helmikuu 2015)

Kuu 7 Kauris
hetkisen





3 kommenttia:

  1. Mua taas kovasti kummastuttaa se, kuinka jotkut ihmiset vaikuttuvat musta niin kovasti, vaikka mielestäni olen "ihan tavallinen". Jotain sellaista säteilen ulospäin, jota en itsestäni tajua, tai pidän itsessäni tavallisena, ja johon sitten osa rakastuu ja osa vihastuu. En ole beigeihminen, herätän muissa tunteita, vaikken haluaisikaan. Mietityttää... Joskus olisi kiva olla sellainen iisisti otettava tyyppi, tai ainakin tänään. Oli vähän harmittavainen päivä. indiima

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmillista,
      mutta joo,
      voiko ottaa iisisti kuninkaallisen nousun omaavaa,
      ettäkö ihan tavallinen:)
      Toiset sanoo "long live the king" ja toiset uhoilee
      "king down"
      ja tuli mieleen, että voimalinjojen allakin lukee aina "hengenvaara"
      se kun on sulla sellanen sähkömagneettinen yhtymä säteilemässä tulen merkissä,
      ja about Pluton noviililla
      ja keskellä painava Skorpioni Saturnus.
      Ja progellakin tätä samaa Venuksen ja Marsin yhtymää,
      samaa energiaa kuin taivahalla
      about samoisa asteissa.

      Tuo,
      että pitää ittiään ns. tavallisena,
      on jotenkin tuttua,
      ja sitten törmää mielipiteisiin, että oot niin vahva persoona,
      ja toisen suusta, että oot semmonen oman tien kulkija,
      ihan positiivisesti sillain,
      että tykkää kun ihminen aattelee omilla aivoillaan.

      Ole vaan oma säteilevä itsesi,
      jos se häikäsee joitakin liikaa,
      niin hankkikoot raybanit.

      Poista
  2. Kiitos. Olen nyt yrittänyt selkeyttää oma kommunikaatiota ja artikuloida ihmisille tosi selkeästi mitä toivon heiltä - siis töissä. Tämä on tuntunut toimivalta. Olen tosi nopsa ihminen, ja joskus kun inspiraatio iskee, muut eivät pysy perässä, enkä osaa samantien artikuloida muille omaa visiotani. Nyt olen kehittynyt siinä ja se näkyy lopputuloksessa tosi kivasti! Samalla on tässä ihan viimeisen vuoden aikana tullut ymmärrys siitä, mitkä ovat ne mun vahvuudet, ne itsestäänselvyydet ja helpot jutut ja taju samalla siitä, mitä muille pitää alusta asti selittää auki. Se tekee myös töissä asioita helpommaksi.

    Sitten se säteily. Se vetään puoleensa niitä skorpioneja. Taas. Ehkä heidän sitkeä, pimeä aineensa tarvitsee sädehtimistä vastapainoksi.
    Olisi mukava tavata joskus toinen säteilijä, ja katsoa palammeko yhdessä loppuun vai helpottaako toisen samanlaisen löytyminen hengittämistä?

    Ollaanko me joskus tutkailtu regulusta ja algaria? Ne nyt kiinnostavat.
    indiima

    VastaaPoista