Päivä paistoi ja häikäisi.
Tämän päivän oven paiskomiset saattoivat johtua ilmakolmiosta,
kun puhuri tarttui oven kahvaan
ja lennätti helmikuun kinokset eiku hiekat silmille,
Mars rx 26 Vaaka kolmio Merkurius 26 Vesimies.
Aattelin yks päivä tuosta Merkuriuksesta,
että se vissiin kuvais kiirettä,
kun eikös sillä olluna niitä siipiä molemmissa päissä,
kypärässä ja kantapäissä.
Oma hiljaisuuteni täällä saattaa johtua kantapään ulokkeista,
kuin myös Saturnuksen työaikalakiapulaisesta,
joka ei tunne kelloa. Jag orkar inte mitään ylimääräistä.
Stelliumissani se.Neliössä Marsiin.
Tunnustin olevani itepäinen. Sinänsä se taas on poikinut positiivista palautetta.
Jaksaa, jaksaa...hohhoijaa.
Kuu kulkee ja viikot etenee.
Kuu
Neitsyt
Krookukset kukkii ja
VastaaPoistavirpomavitsat taitas olla viisasta kerätä nyt,
ettei saa trullien siitepölyjä silmilleen sitku se aika on.
Tyttö muuttaa taas,
periaatteella "tää on nyt nähty.."
Kuu Oinas joo siellä yön kamarissa.
Missähän sen Vesta :))
Kovasti se sisustaa,
verhoihin(kin) panostaa,
äidiltään oppinut
jotain,
vaikkei tunnustakaan..
Sitten
tässä yks päivä,
yhtä hammasta vähempänä,
tajusin yhistää Chironin Saturnukseen
luvun 7 kautta.
Se lähti oikeestaan Chironin löytövuodesta 1977,
7*7= 49
ja olin kirjannut, että
"yhteys Saturnuksen kiertoon,
kiertää Saturnuksen ja Uranuksen ratojen välissä,
leikkaa Saturnuksen radan joskus,
Uranus vapauttaa Saturnuksen kierrossa opituista henkisistä läksyistä,
konkreettisesti maitohammas vaihtuu rautahampaaksi
(elämänkaaressa se 7 vuoden kierto)
ja
Chiron mukana "kasvukipuna"?
Oisko tuo nuin?
Voisha se ollakkii.
Sitku tulee Chironin paluu,
niin sit se vasta koskeekin,
kun niitä nyhetään poies,
niitä vuonna yks ja kaks amalgaamilla paikattuja.
Sitten oli Hyvät ja huonot uutiset ja Tiina Lymi siinä,
ja piti taas kattoo miks sille flirtataan,
ja onhan sillä Uranus-Lilith Vaaka yhtymä.
Sit mä mietin miks en voi sietää jotain Haapkylän naista,
ja se saattaa johtua Saturnuksen ja Marsin neliöstä.
Saturnus-Mars ihmisissä on vissiin jotain,
mitä?
sellasta vanhanajan metallipyörästä niittokonetta,
emmätiijä.
Saattin yks urakka valmiiks tällä viikolla.
Pistin itteni likoon siihen,
vaikkei se ooluna ees mun homma.
Vähän mietin sitä, että miks.
Ehkä se oli joku Alasolmun karmanvelka
tai ap-Kuu oppositiossa syntymä-Neptunukseen,
ehkä henkisesti saatoin loppuun jotain, minkä olin jättänyt itellä kesken.
Erittäin paljon vapaaehtoistyötä,
sitä on ollut viime päivinä.
Nukkumaan
joopati,
öitä.
Hei, tutkimaton hiljaisuus ollut kiireessä tässä. Päässä menee jotain kovaa, kun unimaailma on niin melskeinen. Päivät kohtuudella samanlaisia, hyvällä tavalla eläväisiä ja täynnä, ja samalla porisee/keittyy pinnan alla. Jossain kohtaa mulla oli hokema: "Nyt mä tahdon olla mä." Siltä musta tuntuu nyt, että olen. Aurinko loistaa kovana ja säkenöivänä, ja silti sisällä taivutetaan/valetaan vasta ja jo terästä. Hevosten kanssa on mukavaa edistystä tapahtunut, taipumista tahtoon ja tulemista yhdeksi, se tuntuu huikealta, tanssilta, leijunnalta.
VastaaPoistaEn varmaan ole muistanut kertoakaan, että yritän rakentaa. Yritän! Yksi kolmesta naapurista vastustaa, valittaa, hankaloittaa, on kivi kengässä ja päänsärkynä päässä. Hengitän ja menen läpi, hengitän ja opettelen kärsivällisyyttä. Näköjään ja taas. Eikö kauris osaa kärsivällisyyttä, ei.
Ja niin. En minäkään siedä sitä Haapkylän naista. Tai oikeastaan se tunne ei ole noin voimakas, vaan sellainen, että häh, lamput sammuvat, kun hän tulee kuvaan. Ehkä siitä tulee jo sitten kiinnostavaakin. Ei minusta.
Tänne tuli talven eniten lunta viime yönä. En tykännyt, ärsyynnyin. Kevään poskelle räkäistiin, ei hyvä ei kiva.
Lähdetään miehen kanssa risteilemään, se on kai sitten miniloma, vaikka laivat ovat mulle kuin karsinoita.
indiima
Mene kannelle, tuulen tuivertamaksi,
Poistaaaltojen keinutettavaksi..:)
Suomessahan ei mistään niin riidellä kuin teistä.
Yks isäntä esittää tiehanketta halki peltojemme.
Metsään mieli tekevi hänen.
Pitäs käydä kokouksissa,
maksaa maltaita siirtoanomuksella,
maksaa tieosuuksia,vaikkei kuluttas tietä ku kengänpohjillaan..
on se tää yhteiskunta,
voittaja on se jolla on laki puolellaan,
vaikkei siinä aina oiskaan järkee.
Minä taas tykkään,että luonto näyttää närhen värkit ihmisen kuvitelmille. Talvi talvena ja kevät aikanaan.
Että mikä ja kuka se täällä määrää,
ei ihmisen tahto kuitenkaan..
Ja vähän tuota samaa tunnetta.
Että mulla on oikeus olla tämmönen.