30.11.2009

Oi kallis kotimaa

Suomi sulo Pohjola...Jos ruumiimme kuolee niin sielumme jääpi perinnöksi armahan synnyinmaan..
Talvisodan alkamisesta 70 vuotta.
Muistelo alkaa Merkurius 22  Jousimies / Yläsolmu 21 Kauris / Chiron 21 , Jupiter 20, Requiem 22 Vesimies ja semisekstiili ketjun päättää Uranus 22 Kalat. Kauan on kärsitty vilua ja nälkää..
Laulu ei mene yksyhteen tuohon sotaan, mutta jotenkin se jäi päällimmäisenä mieleen Skavabölen pojista-kin.
Tuolla laululla onniteltiin synttärinä ja äitienpäivänä. Hurttia huumoria ja samalla just tuo sielunperintö jossakin syvällä meillä kaikilla luulen ma.
Marssin tahtia Kuu 13 Härkä neliö Mars 17 Leijona.
Minä muistelisin myös Suomenhevosta.

4 kommenttia:

  1. tuntuu että tuollaista Suomea ei enää ole...ainakaan täällä pk-seudulla. laulavatko nuoret urhoot enää tälläisiä biisejä.ne räppää...ja hoppaa;P bling bling.

    edelliseen lammasjuttuun, nythän ne on tuoneet etelä-amerikasta Alpakoita, kuulin jostain yöradiosta ja googletin että todella suloisia eläimiä kyllä...miten lie suomenhevosten laita, en tiedä kun asun luonnosta vieraantuneella paikalla, mutta onneksi edes Äkkijyrkkä puolustaa vanhanaikasia lehmiä.

    tie missä kuu on, jossain melankolia pisteessä varmaan. se on muuten hassua, että voi olla Suomessa ja samaan aikaan kaivata kotosuomeen.

    -Desirae

    VastaaPoista
  2. Kuu oli yöllä oppositiossa Cerekseen 21 Skorpioni ja Chiron-Jupiter oli t-ristin kärkenä.Siitä jotakin luopumisen haikeutta, melankoliaa. Minäkin valvoin aamuneljään. Puhuin puhelimessa tovin jos toisenkin. Kummalliseksi mennyt koko unirytmi.
    Nuorison räppääminen on omanlaistansa marssintahtia skeittilaudalle tässä ajassa.
    Silti uskon, että sotien jäljet elävät jossakin alitajunnassa perintönä. Yhdenkin skeittaajan mummo oli sotalapsena Tanskassa, kasvatti omat lapsensa hyvin suojatusti ja skeittaajan äiti on nyt mielenterveyskuntoutuja. Kaikki tämä liittyy mielestäni piilossa oleviin tunteisiin, Lilithiin. Siihen pimeään, johon ei saada kosketusta, mutta mikä silti aistitaan pinnan alta. Traumamuistot ja niiden alitajuinen siirtäminen sukupolvelta toiselle. Vaikenemisen salaliitto.
    Voishan sitä peräti ajatella, ettei suomalainen perusluonne edes haluaisi tarttua aseeseen muuta kuin metsästääkseen.
    Kalevalassa "laulettiin" vastustaja suohon. Käytettiin älyä, ei aseita. Liekö Pohjanmaan puukkojunkkarius tullut Ruotsista sitten??
    Puukkokin on kyllä ollut ihan tarvetyökalu.
    Muistan kun tenavat ihmettelivät ukkia syömässä lihakeiton lihaista luuta: "Kato, ukki syö puukolla." Ehkä se on hyväkin muisto nyt Alzheimarin tautia sairastavasta ukista.

    VastaaPoista
  3. Suomenhevosten keskellä kasvaneena kunnioitan tuota eläintä vertansa vailla olevana työjuhtana, isännän parhaana kaverina, mentaalisesti herkkänä eläimenä, jonka luottamus on ansaittava ja joka muistaa. Ihmiselläkin on hippokampos muistiintallentajana aivoissaan.
    Suomenlampaan villa on taas vertaansa vailla.Rasvaista pitkäkuituista kehrättävää.
    Olenpa kerinnyt kerihtimissaksilla muutaman lampaan ja kehräämistäkin kokeillut. Yhen "hylätyn" pässipojan ruokkinut tuvassa häkkisängyssä parempaan kuntoon. Sai sitten palata katraaseen ja lopulta viuluna pääsiäispöytään. Ja nyt yritän opiskella mm. projektisuunnittelua EU-hankerahoituksineen,just joo.
    Kyytön (se mikään "vanhanaikainen" ole..)sopeutuminen ja luonnon hyödyntäminen on aivan toista luokkaa kuin friisiläisen siskonsa.

    En tiedä.Joskus tuntuu, että olisin ollut paljon onnellisempi sata vuotta sitten. Toisekseen kaikista noista kokemuksista on syntynyt vahva realiteettien taju tässä hemmetin teoreettisessa psykokapitalismin yhteiskunnassa. Toivottavasti sitä pystyy säilyttämäänkin ns. "oikeat asiat" persoonassaan. Luonnolliset asiat.Tää aika ja yhteiskunta on vääristymiä pullollaan. Aika ei nivoudu luonnolliseen rytmiin ja arki on pakkotahtista suorittamista.
    Eikun deadlinen (Ceres oppo Kuu meni jo) ohittaneita tehtäviä tekemään..

    VastaaPoista
  4. oon joutunut pyörittelemään päässä niin paljon sellaista (markkinointi, yritystoiminta..huh) ja muuta juttua, että enpä ole ehtinyt kirjoittelamaan muusta kuin kirjaimellisestikin pinnallisista asioista. itsenäisyyspäiväkin vierähti ohi, luin tämän kommenttisi vasta nyt. onneksi joululoma on lähellä! ei ole pakko ajtella mitään käskettyä...

    ***En tiedä.Joskus tuntuu, että olisin ollut paljon onnellisempi sata vuotta sitten. Toisekseen kaikista noista kokemuksista on syntynyt vahva realiteettien taju tässä hemmetin teoreettisessa psykokapitalismin yhteiskunnassa. Toivottavasti sitä pystyy säilyttämäänkin ns. "oikeat asiat" persoonassaan. Luonnolliset asiat.Tää aika ja yhteiskunta on vääristymiä pullollaan. Aika ei nivoudu luonnolliseen rytmiin ja arki on pakkotahtista suorittamista.***

    minäkin luulen että olisin ollut onnellisempi joskus aikaisemmin. jotenkin tuntuu että satuin syntymään tällä kertaa just siihen kohtaan ajassa, kun kaikki alkoi mennä sekaisin, 1980 luku ja sen egoistinen hullutus. vaikka lapsena se oli minusta kiehtovaa, niin kuin kaikki mitä telkkarista näin, mutta en vaan tajunnut...

    Sinulla mielenkiintoinen opiskelu-ala. Kiitos eläinkertomuksista. toivoisin että jos minua siunataan lapsella, niin voisin tarjota hänelle edes jonkinlaista kosketusta luontoon vaikka lähiössä asunkin...
    mutta ehkä se voi muuttua.
    mieheni lähti kanssa opiskelemaan luonnonmukaista alaa, kun entisellä alalla työt menee vaan suhteilla ja muuten kiven alla.

    ...ei muuta kuin hyvää viikonloppua.

    -Desirae

    VastaaPoista